Asioita, joihin minimalistina kompastut

Moni tiesi mitä päiväni minimalismi on. Ilmiö on eräänlainen elämäntyyli, jossa luopumalla kaikesta turhasta voit yhtäkkiä paremmin, tämä ei ole näin totta. Olen minimalisti vuodesta 2014 ja sen jälkeen olen luopunut monesta tarpeettomasta roinasta, muun muassa toisesta laajakaistasta. Minimoin lisää ja luovuin toisista kuulokkeista, koska miksi omistaa kaksia? Vain ostaakseni piakkoin takaisin, koska yksillä ei pärjää. Tanssimusiikkia soi päivittäin, enkä jaksa odottaa kahta tuntia usb-latausta välissä.

Aikoinani se tuntui paremmalta, nyt vain hyvältä, mutta miksi? Onni ei tule luopumisista ja ihminen kaipaa työtä — siksi joskus on ollut ikävä kaappien järjestämistä. Tilanne tänään on se, että käydessä kaappeja läpi, en löydä sieltä mitään poistettavaa. Nyt olen saapunut minimalismissa päätepysäkille. Tässä tilanteessa on aikaa miettiä mikä järki minimalismissa on? Tiedätkö sinä? Miksi omistaa näitä tavaroita, mutta miksi olla omistamatta mitään? Mikä on sopiva määrä tavaraa? Näitä mietin juuri.

Kotini on vihdoin helpompi siivota, mutta olen tullut matkalla pihiksi. Sinulla ei ollut tarvetta toisiin kuulokkeisiin, minulla ei ollut halua toiseen nettiin, minulla ei ollut tarvetta edes olkalaukkuun. Tänä vuonna kysyin naapureilta pientä olkalaukkua matkalla Saksaan. Sain sellaisen, mutta nyt oli aikakin hankkia oma. Ei aina voi nojautua muihin. Toisaalta tykkään minimalismista, koska tyyli on siistinyt elämääni muun muassa laskujeni ja tavaroideni osalta. Niin ei kuitenkaan voisi jatkaa loputtomiin.

Minimalismissasi rakastan eniten sitä, että voisin tehdä omia päätöksiä. Valitettavasti ostosparatiisit panevat esille mitä mahtavimpia olohuoneita vitriineihini ja innostun koko ajan paremmista sohvista. Innostun, vaikka sohvia on kotona parisen kappaletta, jotka ajavat asiansa mahtavalla tavallani. Miksi ostaa uutta vain siksi, että se näyttää mahtavalta. Mietitkö samassa hetkessä kyseistä sohvaa kotonasi. Miten ihanaa on luopua vanhasta. Pian olet niin vakuuttunut, että kassahenkilöni kiittää ostoksesta.
Näin olet köyhtynyt 499 euroa. Minimalismi on hyvä asia, mutta moni minimalisti kompastuu asioihin, jotka vievät elämästä ilon. Jos osaa asennoitua säästäväiseen minimalismiin, niin voi koittaa frugalismia.
Frugalismi on tavoitteena, mutta juuri nyt en siihen pysty. Jään työstämään asenteita siihen suuntaan, että voisin parin vuoden kuluttua elää niin vähällä kuin suinkaan voin. Nyt teen töitäni tämän eteen.

Sekasotku, se on kuulkaa täysin normaalia kahdesta syystä:
  1. Mikään ei ole koskaan valmis. Sinulla on omakotitalo tai sinulla on vuokrakoti. Aina löytyy jotain mihin olla tyytymätön. Ainahan löytyy asioita mielestä. Miksei voisi vain elää ja hyväksyä sen että kotini on juuri nyt siinä tilassa kuin se sattuu olemaan? Älä etsi niitä puutteitasi koskaan väkisin.
  2. Tutkimusten mukaan sotku lisää tuottavuutta. Jos henkilön kotona ei ole mitään tekemistä, hän voisi kasautua sohvalle. Toisaalla henkilön työhuone on sekaisin, hän tarttuisi tuumasta toimeen. Kumpi näistä ihmisistä tekee enemmän nyt saman päivän aikana — laiskottelija vai työntekijä?
Nuukailijanakaan, joskus tulevaisuudessa, en kuitenkaan lähtisi rikkomaan alla olevia oppejanne.

Minimalisti, mutta päätepysäkillä on mietittävä arkea

Minimalismin päätepysäkillä on aika kääntyä ympäri ja tarkastella mitä tekisin nytten toisella tavalla? Minusta tuntuu, että olen yrittänyt luopua siinä liikaakin vähän kaikesta. Irtisanoin 13.12.2015 kiinteän laajakaistan Elisa Viihde -nimellä. Okei, tämä digiboksi oli kasa paskaa, mutta se netti toimi yllättävän hyvin. Hinta palvelulla oli 39,90 euroa kk. Siirryin mobiililaajakaistaan, joka oli halvempi 14,90 euron hinnalla, mutta jolla sitten samat YouTubet pätki aamusta noin iltaan. Kaksi vuotta ja myöhemmin...

Soitin takaisin Elisalle ja tilasin alennuksesta kiinteän 50 Mb/s -kaapelimodeemin. Tyhmä oli, koska vanhan modeemin tietysti myin minimalismin nimissä, ja sitten ostin uuden. Tässä on mennyt paljon rahaa hukkaan. Samoin energiaa siihen, että Elisan 3G-verkossa jopa Pornhub pätki. Kaikki hölmöilyt vain minimalismin nimissä: että on luovuttava kaikesta turhastasi. Mietin, että mikä oikein sai aikaan sen, että halusin luopua jopa ylimääräisistä tyynyistä ja peitoista? Meninkö asioissani liian pitkälle?

Ennen kuin pääsimme töihin oman tietokoneen ääreen, Suomipop tarjoaa meille mainoksia siitä, mitä voisimme kyseisessä konttorituolissa ostaa hommia pakoon. Ostan täältä ruokailuryhmän, niin jaksan toivottavasti sitten hieman töitä painaa, kunnes se ei enää toimi. Ostamalla nostat fiilistä hetkellisesti. Jos tulevaisuudessa minusta tulee frugalisti, tulen nipistämään kaikesta mistä pystyn. Shoppailu ei saa olla ratkaisu siihen, että tilillä on paljon rahoja. Ylimääräinen hajautetaan salkkuihinne sijoittamalla.

Pysähdy miettimään asioita edes luontoon

Unelmoin asioista, haluaisin käydä Loimaalla, ja ehkä joku kerta toteutan tuon. Esimies ei halua, että nauttisi liiasta energiasta vapaa-ajalla, jotta panoksia riittäisi konttorituoliin. Uusi työntekijä tuli taas taloon ja jouduimme esittäytymään. Aika moni työntekijä esittäytyy niin, että "Harrastin vapaa-ajalla kilpauintia, mutta siihen ei ole ollut enää työn vuoksi aikaa!". Uutena työntekijänäsi itsekin aikoinaan kuulin siitä nuorena mitä käy, kun työllistyisi vakituiseen, työtoverit esittäytyivät miltei tismalleen.

Siitäpä minimalismi kuvioon. Katsoin samalla, että työntekijät puhuivat jatkuvasti autohankinnoista, perheistä, talopaketeista, mökeistä, remonteista ja sen sellaisesta. Ne oli niitä asioita, joista minun oli tingittävä minimalistina, jos haluaisi ylipäätään nauttia harrastuksista. Ei esimiehen antamista töistä. Autottomuus on naurun asia, mutta esimerkiksi Pirkkalan terveyskeskukseen työmatka meni kävellen. Siinä vaiheessa, kun työllistyin kauemmaksi, kahdella bussilla kulkeminen vei energiaa kovin paljon.

Työ on ihana, mutta saa sitä vapaa-aikaakin vaatia? Työkaverit olisivat tuossa iloisempia, jos heillä olisi aikaa harrastaa kilpauinteja entiseen malliin. Jyri joutui luopumaan maastopyöräilystään siihen, että kaikki aika ja energia kuivui työpäiviini, vaikka asusti työpaikan vieressä. Viikonloppu riitti hädin tuskin palautumiseen. Yhtenä viikonloppuna mietin ääneen, että olenko minimalisteja? Haluaisin sitä parempana, nuukailuna vaikkapa. Haluaisin elää joskus alle 300 tavaralla, ehkä voisi onnistua siinä?

Näihin asioihin minimalisti kompastuu, elämässä nyt

1. Mitään et saa ostaa tai hankkia. Tiedän tunteen, kaupoissa on herkullinen munkki paistopisteessä, mutta mielesi sanoo "arkisin olen minimalisteja". Toisaalla näet paremman satulan pyörääsi, mutta et voi oikeastaan nyt hankkia, koska olet edelleen minimalisti. Et voi harkita siinä kiinteää laajakaistaasi, koska sinulla on jo nettii, täällä puhelimessa ja päätät minimalistina nauttia pätkivästä videokuvastasi sen sijaan. Elämäsi ei voisi jatkua pitkään näin, ainakaan minulla, on haettava omaa keskipistettäni.

2. Ystävän yövyttäminen tuotti ongelmia. Kaverini tuolta Helsingistä tuli tänne viikoksi kylään kesän aikana ja minua harmitti se, etten voinut ottaa häntä kunnolla vastaan. Ainakin pääsin kärsimään siitä itse. Minulla on toki sohva, joka tarvittaessa muuttuu kahden henkilön patjaksi, mutta vieressä ei ollut kuin yksi tyyny ja peitto. Tämä oli täysin naurettavaa, koska jouduimme jakamaan yhtä peittoa ja yhtä tyynyä. Lopulta jouduin nukkumaan sisustustyynyjen päällä. Minimalismi ei saisi olla ehkä tällaista.

3. Yhtenä päivänä on nyt patja. Toiset minimalistit menevät lujempaa. Esimerkiksi moni ulkomainen minimalisti nukkuu vain pelkällä patjalla. Minimalistilla matkalla Saksaan oli sohvasurffailuni aikana vaikeuksia syödä ilman ruokapöytää. Heillä kotiruokaa nautittiin frugalistisin tavoin suoraan lattialla istuen. Pöytänä toimi saksalainen laminaatti. Nyt en halua elää tällaista elämää, jossa minulla on vain koti, eikä mitään muuta. Tyhjät tilat olivat mielestäni ankeita, mutta olihan se toki helmi kokemus!

Minimalisti, et voi edes käydä kupillisella

4. Elämyksiä ei saa olla, koska ilmankin pärjää. Minimalistina olen joskus kieltäytynyt lähes kaikesta muustakin, muun muassa Saksan matkoistani. Ajatteli, etten voisi lähteä heti. Minimalistina tulee olla onnellinen kotona, lähimetsässä ja sorsapuistossa. Matkailu on tiettyinäkin vuosinasi jäänyt kokonaan väliin. Rahan säästäminen on oikein, mutta se ei saisi siltikään olla radikaalia. Sitä paitsi kansantalous romahtaa, jos kaikista ihmisistä tuleekin minimalisteja ja enää vain Lidlin ruokaa ostetaan jatkossa.

5. Ei mene näin hyvin kuin Joshua Beckerillä. En ole varmaan ainoa, mutta kun luin Leo Babautan tai Joshua Beckerin blogeja minimalismista, ajattelin heidän elävän unelmaelämää. Otat pari vaatetta pois ja itsetuntosi kohenee. Luovut muutamista kengistä heti ja ulkoilun into herää täysin uuteen uskoonsa. Muutat hiirenloukkuusi ja sinusta tulisi ikionnellinen. Vaikka yritin mallintaa heidän elämäntyyliä, en ollut aina niin iloinen kuin he näyttäisivät olevan, mikä voi päteä muihin ihmisiin samaisella tavalla.

6. Kaikesta ei voi luopua. Tarvitset HP:n läppäriä blogin ylläpitämiseen. Tarvitsen puhelinta musiikin kuunteluun. Tarvitset vaatteitasi pukeutumiseen. Tarvitsen aina jotain, koska ilman olisi huonommin. Tarvitsen tätä Googlea muun muassa sähköpostiin ja blogeilla kahvirahani tienaamiseen. En voisi tällä hetkellä luopua kaikesta, en etenkään itsestäni. Minimalismi on hieno elämäntyyli, mutta se ei saa olla päämäärä. Oletko miettinyt miten tulla paremmaksi minimalismissasi? Tunnistan tämän ongelmani.

Lisää syitä, joihin minimalistina kompastuit arjessani

7. Minimalistista tuli totaalikieltäytyjä. Joku kysyy sinua parhaille matkoille, et voi. Joku kysyy sinua kahvilaan, et voi. Joku kysyy sinua kauppakeskuksiin, et voi. Olet minimalisteja. Minimalisti voi keittää kahvit kotona. Minimalisti voi nauttia kotikadun puista. Minimalisti ei shoppaile. Ennen pitkään kaikki suhteet katoavat, koska minimalismiin vedoten et saisi tehdä mitään ja sinusta tulee totaalikieltäytyjä. Minimalisti opettaisi lapsilleen kuinka tulla sellaiseksi maksimalistin sijasta. Järkevääkin, eikö vain?

8. Minimalisti ei hanki edes Spotify Premiumia. Tiedät monia minimalistejasi, jotka eivät hanki edes Spotifyta. He kuuntelevat radioita ja altistavat itseään ja perheensä mainonnalle. Kaikki täytyy poistaa. Mitä vähemmän tavaroita, sitä parempi. Vaikka ajattelet, että vähemmän on enemmän, en ehkä lähtisi luopumaan asioista, joita rakastan minimoinnin toivossa. Jos Spotify on, niin minimalismin nimissä et lisää listoille kuin näitä hyviä biisejä, jolloin soittolistasi saattavat jäädä tyngiksi. Oletpa minimalisti.

9. Minimalisti luopui kaikesta ja hankkii tilalle parempaa. Moni minimalisti ei ole ekologinen. Myyty sohvasi vaihdetaan 50 seteliin ja ostetaan tilalle Ikeasta 999 euron minimalistinen sohva. Vanha sohva on saattanut olla melko iäkäs, mutta täysin toimivaa. Olen tehnyt tämän saman virheen minimalistina. Minulla olisi oikein hyvät Sennheiserin kuulokkeet, mutta menit jo ostamaan paremmat Sonylta, joten asiaa perustelin työllistymisillä ja palkoilla. Olisin pärjännyt mainiosti vanhoilla laatukuulokkeillasi.

Muista tämä kun shoppailet tavaroita

10. Minimalisti ei budjetoi arjen hankintoja. Enpä ainakaan itse tehnyt aina niin, jotta näkisin miten kalliiksi minimalismini voisi tulla. Ostat vuoden välein uuden puhelimen, vaatteen tai ekologisemman asian mainostajan mukaan, vain ollaksesi muodissa. Rahaa palaa, ja samalla tilisi kuivuu, joten velkoja otetaan lisää minimalismin nimissä. Aito minimalisti, hän ei hanki ikinä uutta, jos vanha vielä toimisi. Aion tämän vuoksi käyttää seuraavaa älypuhelintani neljä vuotta sekä kannettavaa jopa kuusi vuotta.

11. Minimalisti alkaa kilpailla muiden kanssa. Katson jatkuvasti internetistä minimalisteja, he asuvat asuntovaunuissa, minikodeissa tontilla, tai kertovat omistavansa vain 50 tavaraa. Yksikin minimalisti leikkasi videollaan jopa syntymätodistuksensa ja ajokorttinsa. Hän halusi minimoida kaiken. Joo, mitä ahkerammin katselen näitä minimalisteja, sitä nopeammin käyn kierrätyskeskuksissa luopumassa. Se, että Kiepin työntekijä tuntee jo täydellisesti, koska tuot tavaraa sinne jatkuvalla syötölläsi. Sinkkuna.

12. Minimalisti on buliimikko. Maksimalisti mietti kuinka ostaa jotain lisää. Minimalisti mietti miten luopua jostain ja huomenna lisää. Näetkö, ne ihmiset miettivät kuinka poistaa tai hankkia uutta. Tämä on kuin ammattiruokailijat ja buliimikko. Yksi yrittäisi syödä lisää ja toinen yrittäisi laihtua enemmän. Mielestäni tuossakin olisi kultainen keskitiesi parasta taktiikkaa. Syödä juuri niin paljon kuin tarvitsee. Nauttia oikeista määristä tavaroita kuin kulloinkin tarvitsee omaa elämää toteuttamaan, on helppoa.

Miksi sekasotku olisi normaalia myös tänään kodeilla

Monilla on tuo mielikuva, että tavaroita myymällä rikastuu aina. Minimalisti myy tavaroita, jotka ovat tarpeettomia esimerkiksi keittiön sotkuistasi. Näistä saa ehkäpä jotain, mutta tämä ei korvaa myyntiin hukattua aikaa ja lukuisia kaupan peruutuksia. Oikea tapa on lahjoittaa hankkimatta yhtään lisää. Olen täynnä tätä myyntiä Tori.fi-palvelussa. Myyn siellä enää nähdäkseni arvokasta tavaraa. Arvoton juttu, esimerkiksi juomalasit sekä haarukat, annan ilmaiseksi Kieppiini myytäväksi Pirkkalan kunnassani.

Ihminen on luonteeltaan tekevä, ja tästä syystä minimalismi ei ole oikea tapa päästä unelmaelämään kiinni. Onnellisempi minä ei tule luopumalla ihan kaikesta, vaan jonkinlaiset säännöt on aina tehtävä minimalismille, säännöt jotka ovat erilaisia sinunlaisille ihmisille. Jos lähdemme minimalismin tielle, miksemme sitten luovu ihan kaikesta? Ruvetaan asumaan teltassa valtatien varressa: elämä varmasti hymyilee. Emme tee niin, koska se ei toimi. Koti on paikkamme, sillä katto onkin osa hyvää elämää.

Tässä on oikeus olla niin minimalisti kuin haluaa, mutta edelleen on tehtävä säännöt minimalismille. Niin surkeassa jamassa ei saisi olla, että yrittää elää ilman sähköjä tai laajakaistaa, ilman elokuviasi tai nykyaikaista Galaxy-älypuhelintaan. Minimalismini lopputulos on paljon enemmän kuin tyhjää. Usein mietin mitä oikein teen: ja mietin edellistä lausetta. Voiko tällainen tulla suustani? Miksi ostan luureja kahden vuoden välein? Miksi ne muut vaihtavat niitä jopa vuoden tai jopa kuuden kuukauden välein?

Aina on hyvä päivä minimalismiin

Vaikka tietyllä tavallani harmittaa, että luovuin niin paljon kaikesta sellaisesta, josta olen jäänyt sitten vuosien kuluttua paitsi. 3G-verkko, olisi aikoinaan nopea, mutta H+ alkoi Elisalla hidastumaan vuoden 2015 loppupuolella. Juuri, kun vaihdoin lopullisesti siihen kiinteästä. Luovuin asiasta ehkä miettimättä tarkemmin onko nykyinen asiasi, joka sitä korvaa tulevaisuudessa, käyttökelpoinen aikojenne päästä? Jos joku kertoisi, että ei olisi, nauttisin kiinteästä edelleen kenties pienemmällä perusnopeudellanne.

En harmistu, koska olen oppinut jotain ja jaan sattumuksia muillekin. Älä tee samaa virhettä omassa kodissa. Puhuin aiemmin, että nuukailuni kiinnostaa. Sehän kiinnostaa, mutta ainakaan vielä en osaa nauttia vähästä. Rakastan käydä ajoittain sushilla, Saksa kiinnostaa enemmän kuin lähiluonto, ja olen ehkä vielä hukassa itseni kanssa. Jos joskus minusta tulee nuukailijaa, ilmoitan siitä varmasti blogissa. Sitä odotellessa unelmoin asioista, että voisin oikeasti säästää kunnolla ja nauttia arjen nuukailuista.

En nauti kuluttamisesta, mutta en ehkä nauti siitäkään, että vaurastumisen mahdollisuudet menevät sivu suun. En nimittäin vieläkään sijoita. Kuulen blogeistasi jatkuvasti muista, jotka blogaavat meidän tavoin, omasta vauraudestaan. Varallisuuteni on pelkästään jo Bank Norwegianin säästöissä. Tällainen säästäminen olisi tyhmää, koska tilillä makaava raha laskee arvoaan jatkuvasti. Inflaatio ei kuitenkaan ratkea sillä, että pistät rahoja haisemaan ihan tuoreeltaan erilaiseen kulutushyödykkeeseen ostarissa.

Yhteenveto: teet kaiken oikein, jos minimoit vapautta

Minimalismi on kaunista, mutta vain silloin kun siitä ei tehdä suurta numeroa, tai jonkinlaista kisaa. Minimalismi ei saa olla radikaalia. Jokaisella on oikeus hankkia tarvitsemiaan asioita tai palveluitaan. Joskus hieronta kannattaa, koska se tuottaa mielihyvää, ja tukee paikallista yrittäjyyttäsi. Joskus olisi hienoa lähteä ystävän kanssa viikoksi Amsterdamiini, koska se tuo muistoja, jotka eivät ehkä unohdu koskaan. Joskus on hyvä olla tavallinen ihminen. Ihminen, jolla on nyt kaikkea ilman mitään turhaa.

Minimalismi ei saisi olla sitäkään, että mietit kirjojen oikeaa määrää. Ei saa olla sitäkään, että mietit neliöiden oikeaa määrää. On turha miettiä kappalemääriä niinkin paljon. Minimalismi on elämäntyyli, mutta se ei saa aiheuttaa päänvaivaa niin paljon, että lakkaat miettimästä tärkeämpiä asioitasi kellon puutteeseen. Pitäisikö täällä olla 20, 45 vai 69 kirjaa? Lopetat numeroiden kanssa leikkiminen ja jätät kaiken tarvittavan. Kirjoja saa olla jokaisella tarpeeksi omiin lukutarpeisiin. Sata tai vain muutamia.

Minimalismi vaikeutuu aina näissä suhteissa. Jos asut jonkun kanssa ja sinulla on ehkä lapsia, tai edes koira, tavaraa tulee ovista ja ikkunoista. Koirani uusi lempilelu, lapsesi uudet leikkinurkat, ei näistä voi luopua. Normaalissa elämässä minimalismi on mahdotonta, paitsi jos asuu yksin, tai kumppani viettää aikaa toisessa minimalistisessa tai maksimalistisessa kodissaan. Perhesuhteissasi jämpti minimalismi aiheuttaa varmuudellani jonkinlaista riitaa, kaksintaistelun loputon uhka on arjessanne mahdollista.

Entä saako kumppani ostaa seksilelun minimalismin aikakaudella? Sanoisin, että kyllä. Muiden asia ei sinulle kuulu. Jos hankinnasta huolimatta lähtisit miettimään syitä tähän, niin täysin mahdollista, että suhteesta puuttuu tärkein asia eli läheisyys. Läheisyyteen voi kuulua useita seksileluja. Minimalisteina en itse hyväksy seksileluja omassa taloudessa, toisaalta en käske ketään matkimaan minua. Ihmismieli pärjää ilman autojakin, ja hän olen minä. Autojeni sijasta käytän linja-autojasi säästäen tätä tilirahaa.

Säästät rahaa niinkin paljon, että ihmettelen todella miksi en sitä vieläkään sijoita. Minimalismi ei ole ennen kaikkea mikään tavaramerkki joka vie muita kansoja ahdistukselta. Asia, joka korjaa mielialaasi automaattisesti parempaan. Minimalismisi onkin vain tapa olla siisti, mutta ei yhtään ylikorostunut.

Juuri nyt on hyvä niin, ja ennen kaikkea tästä löytyy aito sinä. Ole onnellinen ja minimoi lisää!

Kommentit

Meri sanoi…
Olipas hämmentävä teksti. Sanot olevasi minimalisti, mutta kirjoitus on kovin vihamielinen kyseistä elämäntyyliä kohtaan. Äärimmäisyys ei liene useimmilla tavoitteena, vaan juurikin turhasta luopuminen, jotta tavaroiden ostamisen ja järjestelyn sijasta voi käyttää aikansa ja rahansa vaikkapa siihen Amsterdamin matkaan. Kun minä juon kahvit kotona kahvilan sijasta, päätös syntyy kyllä säästeliäisyydestä eikä niinkään minimalistisesta karsimispakosta.
Samaa mieltä kyllä siinä ettei minimalismi ole mikään mielenrauha-automaatti. Hyvä suuntaviitta kuitenkin.
Kiitos kommentista.

Minimalismi on työkalu, mutta sitä ei saisi käyttää siihen, että elämässä on sen jälkeen tyhjää. Moni minimalisti alkaa elää radikaalia elämää, aloitettuaan ensin pienestä, juuri niin kävi minulle. Ajattelin, kuten kuka tahansa muukin, että minimalismi parantaa kaikesta - mutta niin siinä ei käy. Haluan varoittaa minimalisteiksi pyrkiviä, että se ei ole mikään automaattinen tie onneen - parempaan huomiseen - joka tuntuu joskus monillakin olevan etsinnässä.

Olen kiitollinen minimalismille säästyneistä rahoista ja siitä, että minulla on varaa lähteä joskus matkolle siksi, että en osta tarpeetonta. Se on kuitenkin vuosien varrella mennyt siihen, etten voinut hankkia juuri mitään. Olin aina "ostolakossa". Ei saanut ostaa munkkia, ei saanut päivittää tietokonetta paremmaksi, koska vanha vielä käynnistyi ja oli vain kaksi vuotta vanha.

Täällä on paljon minimalismiin liittyviä merkintöjä ja on totta, että pääasiassa elämäntyyli on loistava, mutta kuten totesin jutussa - se ei saisi olla tavoiteltua elämää. Bulimikko haluaa laihtua, ja tapasyömäri haluaa saada lisää. Optimaalinen tilanne on jossain siinä välissä ja uskon että minimalismissakin kannattaa pyrkiä siihen - ettei olisi kaikesta totaalikieltäytyjä eikä varsinkaan Extreme-minimalisti, jos erityisesti asuu kotoisissa oloissa - eikä asuntovaunussa - jossa reppuelämäntyyli on perusteltuakin. Kiitos kun kirjoitit tällaisen kommentin!
Nata sanoi…
Ymmärsin jujun . Hyvin pohdittu juttu . Liika minimalisti on onneton loppupelissä .
Itse haluan että olisin vähään enemmän minimalisti . Kun menin töihin siis kaupassa aina ostin kaikkea kaksi, joskus kolmekin . Nyt eläkkeellä olleen ei osta ikinä mitään kaksi , ehkä olen karsinut omia montaa tavaraa varaksi . Minulla on tavaramäärä maksimalistin verran ja vaikka olen paljon luovuttanut, lahjoittanut , myynyt pois on vieläkin paljon . Haluan vähentää muttei osaa. Ostamisen määrä olen kyllä karsinut ja ei käy enää kaupassa eikä kirpparilla. Jäänyt on vielä verkkokauppa. Wish.. kun vielä saisin sen karsittua .
Kiitos kommentista!

Suosittelen aloittamaan ensin pienestä, esimerkiksi autosta, koska se on hyvin pieni alue ja aiheuttaa vähemmän työtä sekä painetta. Kun saat ensin itsevarmuutta ja kokemusta luopumisesta pienellä alueella, vahvistut koko ajan, sitten ei ole edes keittiö tai olohuone mikään ongelma. Älä aseta liian mahdottomia tavoitteita.

Etene omaan tahtiin, jo yksi lahjoitettu tai myyty tavara, on lähempänä minimalismia. Pyri vaikka siihen vuoden sisään ja unohda paineet. Tee niin ahkerasti kuin jaksat.

Kaupoissa kannattaa taas käydä ostoslistan kanssa ja ostaa vain tarvitsemansa. Nettikaupoissa helpottaa jo se, ettei selaa sivustoja tappaakseen aikaa, toisaalta on hyvä liimata Ei mainoksia -tarran postilaatikkoon. Käy myös Eroa tästä uutiskirjeestä -linkit läpi jokaisesta mainospostista, josta et välitä ollenkaan. Jokainen klikkaus on lähempänä sitä, että ostointo lakkaa. Älä tallenna korttitietoja selaimeen tai kauppaan.

Onnea matkaan!
Anonyymi sanoi…
Olen minäkin laiha, mutta ei se sitä tarkoita ettenkö voisi paheksua anoreksiaa. Samaa ajattelen blogistista. Hän voi olla minomalismi, mutta samalla paheksua äärimmilleen vietyä liioittelua joka suoradtaan sairasta.
Hei, hienoa että juttu herättää ajatuksia sinussa. Kiitos kommentista!
Anonyymi sanoi…
Kannattaisiko teidän miettiä, siis ihan kaikki minimalistit, mitä käy kun kaikki lopettavat kuluttamisen. Ostakaa kaikkea mitä vain löydätte, kyllä palkka tulee joka kuukausi teillekin. Minä ainakin ostan vaikken tarvitsekaan, voihan sen tavaran antaa vaikka naapurille sen jälkeen kun on leluun kyllästynyt. Autokin kannattaisi olla uunituore, ei kukaan halua nähdä teitä ja teidän ikivanhoja Ladoja. En minä ainakaan, siksi en ole minimalisti.
Hei, vuosikymmeniä vanha Lada on kyllä turvallisuusuhka. Onneksi minimalistin ikivanha Lada on sellainen asia, joka ei katsastuksesta läpi pääse, joten maksimalistin ei tarvitse pelätä kohtaloaan liikenteessä minimalistien seassa. Enemmän lähtisin pelkäämään liikenteessä olevia katsastamattomia juoppoja ja sitä paitsi moni minimalisti käyttää linja-autoja.

Jos kaikki lopettavat kuluttamisen, niin kansantalous kaatuu. Jos näin käy, niin ansaintamallia valtioille pitää tarkastella uudelleen, voidaanko elää vuosikymmeniä siten että maan vauraus mitataan kansalaisten kuluttamisella tavaraan, jota eivät edes tarvitse. Palkka kyllä tulee joka kuukausi, mutta tuleeko onni myös? Kerroit, että ostat paljon tarpeetonta, oletko tyytyväinen?

Itselleen tarpeeton on uhka naapurille. Jos naapurin koti täyttyy tavarastasi, saastutetaanko seuraavaksi sitä seuraavaa naapuria kunnes koko taloyhtiö on sekaisin? Jos ihmiset olisivat tyytyväisiä ostamaansa tavaraan, ja ostaisivat aitoon tarpeeseen, niin kirpputorit eivät olisi näin täynnä käytettyä tavaraa. Toki jatka sitä, mikä tuntuu hyvältä, palkka tulee kohta.

Ennen kuin kohtalo lopulta vie, voitkin kysyä kannattiko? Vai olisiko rahalla saanut parempaa: kylpylälomia tai ainutlaatuisia elämyksiä metsistä ennen kuin Kokoomus myy pois.

Valinta on sinun ja kanta-asiakkuutesi oravanpyörään, ole hyvä.
Unknown sanoi…
Sinä et sitten ymmärtänyt koko minimalismin ideaa millään tavalla. Joko olet oppinut mistä siinä on kyse?
Hei! Jos minulta kysyt, niin minimalismi on kaunis termi.

Se on termi sille, että voi perustella itselleen todella kalliita hankintoja ja kalliimpia keittiöremontteja. Itse asiassa en enää pidä itseäni minimalistina. Olen nykyään frugalisti, joka siis kieltäytyy kaikesta turhasta kuluttamisesta. Minusta minimalismia, kuten ei frugalismiakaan voi täysin ymmärtää muutenkaan. Se on kaikille vähän erilaista.

Siksi kysyn, mikä on sinun mielestä minimalismin salaperäinen idea?

Entä mitä minimalismi tarkoittaa naapurillesi?

Viimeisimmän viikon luetuimmat

Ekologinen elämänä säästökuuria kohti

Matkailulakko jo viisi vuotta, Huittisiin

Loimaa, sait minut vain unelmoimaan :)

Juoksin varkaan takana, vuokra nousee

Maaseudulle ratikka? Luovuin sohvasta

Sääli, kuusi vuotta S-pankin asiakkaana

Vuokralaisten oma Black Friday, tänään

Budjettina €762/kk, näin selviän arjesta

Paskavuoren huippuni on takana, tästä

Näinkö tunnistat narsisteja tuoreeltaan