Sapattivuosi, elämän eliksiiri

Kirjoitin aiemmin, että uuvuin työssäni. Olin selvästi lomanne tarpeessa. Nyt olen vihdoinkin lomalla. Pidän sapattilomaa määrittelemättömän ajan. Pidän merkityksellisestä työstäsi, mutta jos ilmapiiri on vähänkin raiteillaan, rasitun helposti. Otan nimittäin tiimini haasteita helposti nyt harteilleni INFJ:nä. Lopulta ihminen väsyy niin, ettei eksyksistä ole poispääsyä. Työpaikallani asiat menivät ristiin siten, että vaikka tiiminne halusi lisäkäsiä, niin teidän olisi pitänyt palvella ongelmissa vähän nopeammin.

Itselläni suurin syy siihen, miksen voinut aikaani käyttää tehokkaasti oli hyvin yksinkertainen, en ole ammattilainen. Synnyin nörtiksi ihan kotisohvalla, eikä minulla ole alan parhainta koulutusta. Halusin tietouttani päivittää, mutta töissä ei ollut siihen resursseja. Myöskään lisäopiskelut työviikon ohella ei kiinnostanut enää tässä vaiheessa, koska olin kyllästynyt elämääni tuolta ajalta. Enkä halunnut viettää sitä kireänä, kiireessä ja väsyneenä. Se sängyssä oleminen oli päivän kohokohta, muut suorittamista.

Siihen nähden pidät erinomaisena juttuna, että edes parisen vuotta pääsin työskentelemään ihanassa firmassa, ihanien ihmisteni parissa. Alussa ilojasi oli erityisen paljon, ja työt olivat kiinnostavia, mutta kun työpäivistä alkoivat työsi katoamaan erinäisten muutosten keskellä aloin epäröidä tulevaisuuttasi. Oletin, että vaatimustasoni olisi jatkoa ajatellen noussut. Harjoittelijana on voinut sanoa, että tähän ei ole osaamistani, mutta jatkoa ajatellen sitä oli löydyttävä. Tämä oli mahdollisuuteni pikku sapattiin.

En näe päivätyötä ongelmana, mutta määrä mitä Suomessa tehdään, on makuuni hieman liikaa. Moni väsyy 40-tuntisessa viikossasi ottaen huomioon työmatkat päälle. Asiasta ei vain puhuta, tai mennään sillä kuuluisalla suomalaisella sisulla. Työterveys on toki hyvä, mutta minulle tärkeämpää olisi se aika, jossa voisin hoitaa terveyttäni yksikseni vaikkapa meditoimalla yksin metsässä. Sapattivuoden aikana se onnistuu. Se energiamäärä on ihan valtaisa, ja sinunkin on vain koettava sapatin aito loistokkuus.

Sapattilomat tai sapattivuosi, voimaannuttaa aivoja jo

Ennen sapattia olit useimmiten etätöissä, mutta vähitellen tilanne olisi palannut entiselleen. Ennen koronaa heräsin arkisin kuudelta ja aloin valmistautumaan kello seitsemän paunulaiseen. Ennen sitä jouduin tietystikin kävelemään Suupantorille. Paunulaisesta siirryin Länsilinjojen autoon jatkamaan matkoja. Olin töissä kello 7.50 ja päiväni loppui 15.50. Jos tätä olisi edelleen, en tiedä miten jaksaisin. Kello 16 nimittäin nousin uuteen bussireissuuni, jonka jälkeen kotona oleilit vasta kello 17 jälkeen.

Tuntui kurjalta, ihan aina. Tuntui, että minulla ei ollut vapaa-aikaa, enkä viikonloppuina palautunut työstä. Tuntui, että viikonloput nukuin väsymykseeni. Tuntui, että menetin jopa ruokahalut stressiini. Tuntui, että myös jokunen muu saattaa tuntea samoin. Siksi onkin voimaannuttavaa, että kävellessäni sapattilomalla jokunen välittää minusta ja muistakin ihmisistä. Vaikka minulla ei olekaan kavereitani, koska olen introvertti ja erilainen, en ole asianne kanssa yksin. Tuntuu edelleen, että muutakin olisi.

Oletko peräti yksi heistä? Se, että sinulla ei ole penniäkään säästössä pakottaa nousemaan töihin. Olet kyllästynyt työhön ja siihen ettei sinulla ollut aikaa harrastaa. Harrastaa sitä, joka olisi sinulle kaikkein tärkeintä, kaikkein arvokkainta. Työtä tekevänä ihmisenäsi et edes tiennyt mitä enää rakastan. Tuntui, että se ainoa harrastus oli se työ, jota tein 40 tuntia viikossa runsaine työmatkoineen. Lisäksi harrastin ruokakauppaa, turkkilaisia partureita, maksellen siivousfirmalle siitä mitä en nyt itse jaksanut tehdä.

Jyri, 30, aloitti oman sapattivapaan

Kävelin kylläkin paljon, mutta syvään metsään ei enää kehdannut mennäkään. Kaikki se valoisa aika meni työpaikalla roikkuen, että joku olisi tyytyväinen tekemääsi työhön. Se ei kuitenkaan välttämättä ole sitä, mitä oikeasti haluat tehdä. Haluat nimittäin voimaantua, rakastaa luontoa ja syventyä omaan maailmaan. Syventyä niihin asioihin, joita et ole työsi vuoksi jaksanut koskaan tehdä. Nyt on ajatuksia ja energiaa bloggaamiseen, koska päässä eivät enää pyöri työprojektini tai työkavereiden vuodatukset.

On ihanaa nousta aamuun, jossa saan itse päättää mitä teen. Jos ei huvita yhtään, niin sitten ei tehdä mitään, levätään vain. Työelämässä en ole koskaan saanut tällaisia joustoja, vaan töitähän oli tehtävä, vaikka mieli oli ihan maassa. Halusin välillä vaihtelua elämään. Tajuan, että budjetoinnin säästöille on kerrankin löytynyt hyvää käyttöä. Voin maksaa elämäni itse ja tehdä sapattilomalla sitä, mitä oikeasti haluan. Välillä tuntuu, että mikä siinä urapoluillakin on niin mielenkiintoista, ettei sapatti kelpaa?

Suosittelen sapattia. Sapatti ei ole vain ihana, vaan tapa ymmärtää itseään ja muita. Ymmärrän täysin heitä, jotka liiallisella työllä haluavat rahoittaa setelipinojaan luksuselämään: niitä ihanimpia taloja ja niitä Facebook-näyttävämpiä parisuhteitaan. Sosiaalisessa mediassa näkyy kirjaimellisesti se, mitä työllään monet saavat aikaiseksi. Suuria rantalomia, mutta oikea saavutus voi olla sapattiloma. Silloin tajuaisit Jyrin tavoin, että se unelmaloma löytyykin vapaudesta, Pirkkalan lähimetsästä ja lennoitta.

Tarvitset elektronista tanssimusiikkia, ollaksesi vapaa

Jos minulta kysytään mitä musiikkia kuuntelit, menen yleensä melko hiljaiseksi. Olettamus nimittäin on, että jokainen kuuntelee sitä mitä muutkin. Minä en ole sellainen kaveri. Kuuntelen, hetkinen, mitä minä kuuntelenkaan? No, elektronista tanssimusiikkia tietenkin. Enpä kehtaa myöntää, että pärjäisin kokonaisen kuukauden ilman suklaatasi, mutta en pärjäisi yhtään ilman elektronista tanssimusiikkia. Tanssimusiikki on syypää, onneeni. Rakastan tätä enemmän kuin mitään muuta. Se voimaannuttaa.

Musiikki antoi seuraa ja tukea. Musiikki on siellä silloinkin, kun muut eivät. Musiikki on täällä, vaikka läheiset ihmiset ovat työpaikoillaan vetämässä loputtomia projektejasi. Musiikki on täällä, vaikka olisi itse hukassa lähimetsässä. Kuuntelen musiikkia Spotifyn omalla Premium-tilauksella laatuvehkeilläsi. Kuulen nekin vivahteet, joita et ole koskaan kuullut omassa musiikissa, eli se klassinen "Parempi kuin naapurilla" ja voi ihan itse valita kappaleet. Levyjeni ostaminen maksaa nykyään nimittäin jo liikoja.

Isä on ihmetellyt jo vuosia sitä, miksi maksan jonnekin muualle musiikin kuuntelusta. Sitähän kuulee vaikkapa autoni radiosta ilmaiseksi. Kuulee toki, mutta alan kuunnella vasta sitten, kun siellä ruvetaan soittamaan kunnollista Hardstyle- tai Hardcore-musiikkia. Spotifyssa parasta on, että sovellus ei soita samaa biisiä 48 kertaa päivässä, radiosi tavalla. Toinen hyvä juttu on se, että minun ei tarvitsisi tuhlata kallisarvoista aikaani mainontaan ja mieltä nakertaviin uutisiin harva se hetki. Juontokaan ei nappaa.

Elän vain elektroniselle tanssimusiikille

Haluan julkisesti kiittää Spotifyta, suosikkigenrejä elektroninen tanssimusiikki, niitä kovimpia DJ:itä siitä, että jaksan ja voisin ihan hyvin nykyään. Ilman musiikkia, joka on tyyliäni, enpä olisi välttämättä selvinnyt tähän päiväänne. Olen huomannut, että kotonani ei ole yhtäkään hiljaista hetkeä, sillä nautin tanssimusiikkia ihan koko ajan. Mukanani kannat Sonyn urheilukuulokkeitani ihanilla äänenlaaduilla, mutta kotonakaan äänentoisto ei petä kuunnellessani Sonyn vastamelukuulokkeilla Hifi-laaduillasi.

Tanssimusiikkisi, voisi mennä suhteeseen kanssasi. Kieltämättä se mitä kerroin äsken, vaikuttaa nyt sellaiselta. Olen suhteessa elektroniseen tanssimusiikkiini, enkä yhtään välitä mitä siitäkään ajattelisi. Toivon, että löytäisit oman polkusi parempaan elämääsi, ja ymmärrän toki siitä, että jotkut hurahtavat sarjamaratoneihinsa. En niistä oikein jaksa välittää, koska haluan liikutella takapuoltani edes jonnekin sapattilomalla. Jotkut tanssibiisit muistuttavat vapaudesta, muun muassa narsistin unohtamisestasi.

Ne ovat olleet turvaköysi ja -verkko, nuo ovat pitäneet minut hengissä, kun on ollut helvetin vaikeaa. Ne eivät ole muisto kivuista vaan ne ovat muisto turvasta. Turvasta, jossa nyt olen. Kukkaroissa menee hyvin, enkä enää kärsi taloudellisesta väkivallastasi parisuhteessa. Koronan iskiessä oli pakkokin etsiä vaihtoehto uinnilleni, musiikki sai innostumaan juoksemisesta ja kävelystä, tuolla ihanalla bassollaan. Tanssimusiikki oli se syy, joka sai minut tänäänkin ylös, eikä takapuoli juuttunut enää kotisohvallesi.

Mainos, jota et näe televisioissa: "Elämä on lyhyt, nyt"

Suomessa elinajanodote on noin 81 vuotta. Jos jää eläkkeelle 67-vuotiaana, mitä aiot tehdä 14 vuoden aikana, joista voit valmiiksi miinustaa nukkumiseen käyttämääsi aikaa ja sitä aikaa tohtoreilla? Jäljelle jää enää muutama vuosi vähemmän, mutta kukaan ei edes takaisi, että elät tuohon asti. Joku on joskus sanonut, että nykyään moni kuolee jo työpaikoillaan, eikä koskaan näe pieniä eläkkeitään. Tästä syystä Jyri, 30, suosittelisi sapattilomaa myös sinulle: mikäli se on vain taloudellisesti jotenkin mahdollista.

Ajattelet mitä voisi tehdä tänä vuonna sen sijaan että ajattelet mitä voisit tehdä päästyäsi eläkkeellesi joskus 10, 25 tai 40 vuoden päästä! Voisi olla, että et edes keksi mitään. Päässäsi on jatkuvia projekteja, joista firmasi saattaisi hyötyä, mutta joista ei kuitenkaan loppupeleissä ole itsellesi annettavaa. Katsot sitä kuvaa, minkä otin tänään sapattilomallani, ja ehkä tämä saa ajattelemaan. Se saa ajattelemaan nyt kenties konttorituolissa siitä, missä voisit olla pian päivällä, jos taloustilanteesi olisikin toinen. Eikö.

Teet parempia arvovalintoja! En syytä sinua saamattomuudesta, enkä naura sinulle partaani. Haluan saada sinut siellä ajattelemaan mitä menetät juuri nyt, jos teet töitäsi budjetoimatta vapauteen. Meillä kaikilla ompi loppupäässä sama ongelma: kun aikamme jättää, emme enää toimi. Joidenkin aika jättää nykyään työpaikoilla, koska päättäjä haluaa eläkkeitä korottaa aina hieman lisää. Silloin ei todellakaan tule ajatelleeksi mistä jäänet paitsi, jos on elämänsä pyhittänyt työlleen, joka on vienyt terveydenkin.

Opi arvostamaan lähimaisemia

Haluan esimerkeillä kannustaa muita toimimaan parempaan huomiseen. Se alkaa pienistä säästöistä. Se alkaa budjetoinneista ja että sitä työtä painetaan niska limassa. Saatua rahaa ei lähdetä tuhlaamaan, vaan sitäkin heitetään sivuun säästöön, vaikkapa Bank Norwegianin maksuttomalle säästötilille. Pidät säästösi kauempana pääasiallisesta pankista ja käy töissä muutamia vuosia. Säästöjenne ollessa hyviä, voit irtisanoutua tai vielä parempi, etsi määräaikaisia töitä. Silloin jokainen työrupeama jo palkitsee.

Se palkitsee työmiestä sapattivuodella. Jätät samalla muutama kalja väliin, niin saat rahat riittämään myöskin laskuihinne, jotka eivät sapattilomallakaan väistä. Makselen omia laskuja tunnollisesti, enkä todellakaan ylimääräisinä, koska sehän nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa. Soita teleoperaattorillesi ja kilpailuta sopimus, jota et työsi vuoksi ole jaksanut tehdä vuosiin. Soitat sitten sähköyhtiöönne. Soitat sitten vakuutusyhtiöösi. Kaikki säästösi takaavat paremman huomisen kaikissa elämäntilanteissasi.

Olisi ihanaa, jos jaksat lukea tähän asti. Laitahan kommenttia minkälaisia mietteitä juttuni sinussa jo sai? Huomasitko tehneesi vuosia töitä, vaikka tämäkin kesä uhkaa loppua aikanaan kesken? Se loppuu, vaikka se mitä haluat, on kiistattoman selvää: haluan nauttia kesästäsi. Kesästä, jossa sinun ei tarvitse herätä seuraavaan työpäiväänne. Kesästä, jossa heräät uuteen mahdollisuuteen. Mitä rakastaisit tehdä kaikkein eniten huomenna, jos saisit päättää? Kysy esimieheltäsi edes sapattiviikonloppua ja kokeile.

Mikä sai kokeilemaan sapattivapaata? Tamperelainen

Sanotaanko, että ilman mainiota Tamperelainen-lehteä en olisi sapattivapaalla ehkä koskaan. En ole ikinä kuullutkaan sapattilomasta, sapattivapaasta tai sapattivuodesta. Vuoden 2020 aikoina luin Sami Sivosesta, joka kertoi jäävänsä muistaakseni terveydellisiin syihin vedoten sapattivapaalle seuraavana vuonna. Minulla on älypuhelin, joten naputtelin heti Googleen sapattivapaa ja päädyin sivustolle, joka myi kyseisen asian minulle. Irtiotto töistä otsikkoina houkutteli klikkaamaan hakutuloksissani heti.

Samalla mieti, jos K-kauppias voi ottaa sapattivapaata, miksen minäkin? Olin tuolloin hyvin uupunut ja kyllästynyt työhöni. Mietin eniten sitä, kuinka ihmiset oikein jäävät sapattivapaalle. Heillä on pakko olla säästöjä tai tehdään pientä yrittäjyyttä Ukko.fi:ssä. Kiinnostuisit asioista sen verran runsaasti, että lähdin budjetoimaan, säästämään enemmän ja unelmoimaan tästä arjen irtiotosta. Mielestäni tämä on hyvin järkevää, koska työtä tekevänä vihasin yli kaiken erityisesti arkisia bussimatkojasi ruuhkineen.

Saatat kulkea autoilla 100 kilometriä sinne ja 100 kilometriä takaisin samalla kun lehdissä toitotetaan kuinka bensiini ja diesel on taas kalliimpaa. Kuljin toki julkisilla, mutta samaiset nostot näkyvät ennen pitkään myös minun taskussa. Nykyään hyödynnän julkisia harvakseltaan kuukaudessa ja pääsen enää murto-osaan kuluista. Aiemmin käytin satasia pelkästään työssä käyntiin: esimerkiksi ruoat ja rajaton vuosilippu Nysseen €395. Niin mahtavaa, että ei houkuttelisi enää arjen työelämä takaisin, ei yhtään!

Ihanaa, että joku välittää Pirkkalassa

Saatat olla ruuhkissa, konttorituoleissa, ruuhkissa ja muussa töihin liittyvässä nyt suurimman osan päivästä. Onko järkevää? Sapattivapaalla voin nauttia kiireettömästä elämästä. Mihinkään ei ole kiire, ruokakauppaan mennään omaan tahtiin niin, että valitaan ruuhkattomin aikani vaikka keskellä yötäsi. Enpä muista koska olisin ruokakaupassani jonottanut, kun en enää mene toimistoajan jälkeen. Hetkeä en halua kokea uudelleen, kun ihmismassasi vyöryi Lidliin töistään. Happeni meinasi loppua kesken.

Minua arjen irtiotossa houkutteli nimenomaan vapaus. Vapautta tehdä omintakeisia juttuja. Ehkäpä vuoden kestävä loma. Moni työläinen ei ehtisi palautua töistään loman aikoina, ja hyvin monella loma ylipäätään ei riitä edes mielenterveyden ylläpitoon. Joskus lomasi jää kesken. Muistaisin itsekin olleeni kolme viikkoa kesälomillani unelmoiden mahtavasta ennen h-hetkeä. Lista oli oikeastaan pitkä, mutta palautumiseni takia heti ei lomaa eletä. Aika tuli useasti vastaan, että jouduit haaveistasi luopumaan.

Kuvittelin, että huomenna käynnistät autosi ja lähdet ruuhkissa töihin. Mitä muuta tekisit tämän ajan kaikkein eniten? Olisiko mielekkäämpää olla auringossa? Maistuisiko kakku perheen kanssa? Työtä voi tehdä paljon, vaikka ei olisi työpaikallasi. Varmasti löytyy niitä töitä, jotka olet työsi vuoksi ulkoistanut esimerkiksi robotti-imureille tai Kotipizzan kuriireille. Suuresti nauttisit siitä, että elämässäsi tippuisi helposti satasia sillä, että hedonistinen oravanpyöräsi olisi muisto vain. Ainakin sapattivapaan ajaksi.

Yhteenveto: ainakin kaksi pirkkalalaista lomailevat jo

Olen kiitollinen siitä, että Pirkkalan kunta on hauska paikka asustaa. Luontomme, kuvanmukaisena, on kirjaimellisesti "kotipihoilla". Kävelen tänne vartissa ja yritän kertoa tarinoita blogini välityksellä. Haluan sanoa sen ääneen, että vapaus ja ihanat tekemiset puutarhassa, elämässä, luonnossa, blogissa ovat palkitsevaa aikaasi. Itse asiassa nyt tuntuu siltä, että siihen yhteiskunnan "oikeaan" työhön ei ole aikaa. On kaikkea muuta kertynyt, jota et ole ehtinyt aikaa vieneen pakkotyön vuoksi enää tehdäkään.

Et ole kovinkaan hyvä kirjoittajana, mutta jos sain edes sinut heräämään todellisuuteen, olisin otettu. Haluan, että ehdit nauttia elämästäsi ennen kuin tuolla on liian myöhäistä. Voit olla vaikka bussikuski, lääkäri, kaupan kassa, parturi tai kylän paras kauppias! Ihminen, joka on lomansa tarpeessa. Mutta jos sinusta tuntuu yhtään siltä, että parin viikon kesälomasi ei ihan lohduta, sapattiloman pituudesta sinä päätät itse! Se voi olla kuukausia. Se voi olla vuosia, jos taloustilanteesi on nyt parempi kuin minulla.

Pirkkalasta tuttu kauppias Sami Sivonen kylän K-citymarketista jäi sapattivuodelle hetkeä aiemmin, ja jutun jälkeen Tamperelaisesta mietit miten hän tekee sen? Innostus sapatista saa rattaat pyörimään sen verran, uutisesta saat ylipäätään tietää sapattivuodesta, että alat heti budjetoimaan, säästämään ja tekemään lisätöitä sapattivuoden eteen. Ihmisiä jää sapattivapaalle monesta syystä, mutta hyvin usein syynä ovat erityisestikin mielenterveysongelmat tai palava unelma vapaudesta. Irtiotto koneistoista.

Sapattivapaa on kuitenkin mukavaa aikaa kaikille. Tuo saa ajattelemaan ja tekemään kaikkea tärkeää. Sitäpä juuri, mitä et ole ennen jaksanut tehdä, koska energiaa meni päivätyöhön ja siihen järjettömään työmatkaralliisi päivittäin. Lopulta käteeni jäi muutama hassu tunti vapaa-aikaa päivässä, joka tuokin uppoutui täysin televisioon, kaupassa käyntiin ja siivousfirman kilpailuttamiseen. Mie en haluaisi elää vuosia näin, eli tosiaankin vaihtoehtoja on, ja joskus kieltämättä ajattelen että voin lentää kuin lintu.