Metsää vie, lähden Loimaalle

Luonnosta vieraantunut ihmismassa rummuttaakin Puskiaisten moottoritien ja muun puolesta, vaan olen se heikoin lenkki, ja täräytän julkisen tiedotteen tulille. Jos tänne Pirkkalaani tuleekin Puskiaisten moottoritiesi, ja metsä katoaa siinä samalla, muutan pois Forssaan taikka Loimaalle. Huolenaiheita on lisääkin, Kurikkakallion kupeeseen tullaan rakentamaan teollisuusalueitakin, mutta kokoomukselle se käy vallan. Pirkkala muuttuu äkkiä yritystonttiviidakoksi, eikä enää viihdy täällä. Vorssa on mielessä!

Introverttina ole hiljaista tyyppiä, mutta nyt on avattava suu, sillä metsä ei voi kertoa mielipiteitään. Annan metsillesi äänen blogini kautta, näytän kuvien avulla miten metsässä voi viettää aikaa ja kuinka valloittava Pirkkalan ja Lempäälän loputon metsä on. Vain hullu haluaisi tuhota tätäkin helmeä jonkun tekosyyn vuoksi. Asun täällä Pirkkalassani yli kymmenen vuotta, tästä Pirkkalan ja Lempäälän metsäsi ovat minulle tuttuja. Navigaattoriakaan et enää tarvitse, niin löydän Kaitajärvellekin perille hetkessä.

Autottomana pirkkalalaisena painottaisin tästä moottoriteidenne läheisyydessä vallitsevaa meluasi, ihan desibelimittarien kanssa, verrattuna arjen luontohelmiin. Luontokohteissa, joissa moottoritie on vieressä, desibelejäsi on parhaimmillaan 80, kun taas Kaitajärven luontohelmessä maksimiarvo alittaa tässä 25 desibeliä. Ei kestä kauaa tajuta, missä ihminen rentoutuu paremmin, ja palaa takaisin. Niinpä, vaikka luuri ei ole oikea mittari sovelluksella, se antaa hyvää osviittaa luontohelmieni hiljaisuudesta.

Haluaisitko sinne, viettämään hetkiä, latautumaan kunnolla. Julkisuudessa on puhuttu, että Pirkkala vastustaa sekä Puskiaisten oikaisua, että suunniteltavaa kehätietä. On ihan normaalia, sillä yhtenäistä luontoa Pirkkalassa on enää niin vähän. Lempäälä rummuttaa teiden puolesta, sillä teiden avulla kunta saisi houkuteltua mukaan uusia asukkaita ja perusteltua uusien alueitten rakentamista, luontokadolla. Se kaikki lähiluonnon kustannuksilla. Lempäälä, en olisi kuvitellut sitä, että ette edes arvosta metsiä!

Moottoritietä Lempäälästä Pirkkalaan, 10 kilometriä!

Pelkästään tämän hankkeen meno kunnille, valtiolle ja kenties EU:lle 185 miljoonaa euroa. Mikä järki? Sillä samalla rahalla saisivat vanhuksenne uudet vaipat hoitokodeilla loppuajaksi! Tai sinä, autoilijana, uutta pintaas kyläteille ja muille kunnostusta kaipaaville tieosille. "Esiin ei ole myöskään tullut mitään sellaista estettä, joka estäisi hankkeen toteuttamisen!”, Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtajasi lataa. Hyvä jumala. Juha Sammallahti, olet täysin vieraantunut asiasta, jos luontokatoni ei ole sinusta este.

Et voi sanoa, että ei ole mitään esteitä, jos Pirkkalasta katoaisi tuo vähäkin yhtenäinen luonto. Sinuna menisin vaikka biologian tunneille tai jotain, tai vaikka sinne luontoon, jota olet hymyssä tuhoamassa! Muista, että metsäs ei voi puhua, mutta me voimme. Voisitte jättää tuleville sukupolville miltei kaiken, vain jotain tai ei yhtään mitään. Suhtautumisesi luontooni on nähty, ja saat vielä siinä palkkaa. Se, että minua vähän harmittaisi jos jatkossa noin kuollutta maaseutua metsitettäisiin, kuntapurkujen tieltä.

He tuhlaavat turhiin tiehankkeisiinne, joista ei ole mitään hyötyjä silloin, kun sinun oma äiti nukkuu hoivakodissa paskat pöksyissä. He tuhlaavat sen uusiin teihini, vaikka vanhat huutelisivat päällystettä vuosien takaa ja huuto jatkuu. Autoilijat huoltavat menopelejään, koska on tullut ajettua jälleen kerran kuoppaan. Ei tarvita uutta, pitäkää edes ne vanhat ajettavassa kunnossa. Luulen myös, että luontoa on kyllä helppo kaataa, mutta vaikeaa entisöidä. Ratikka on jo tehty, mutta tiehankkeenne ehtisi perua.

Sadan metrin päähän tästä moottoritie?

Kuntien ja yksityisten lausunnossa kannettiin suurtakin huolta laajan ja toistaiseksi vielä yhtenäisen metsäalueen kohtalosta Tampereen eteläpuolella. Jos tiehankkeet toteutuvat, tulisi alueesta niukka tai paikoin kelvoton virkistyskäytössä. Humaani päättäjä taikoo yhteneväisistä metsistä luonnonlahjat, se edistäisi metsieni luonnonsuojelua, lähentäisi asukkaiden suhdetta metsään. Emme tarvitse kalliitakin liikuntahallin laajennuksia tulevaisuuden Pirkkalaan, vaan kaikkia tasavertaisesti palvelevaa metsää.

Moottoritie tai muu tiehanke tarkoittaa ensin pelkkiä teitä, kunnes siitä viipaloidaan lisää, ja avataan tie täysin turhalle maankäytölle. Pirkkalani vauraus perustuu mielestäni tonttien myyntiin, mutta eipä täällä ole niitäkään loputtomiin. Et voi löytää lisää tontteja kaupaksi ilman, että moottorisahat kaataisi metsää jossain muualla päin kuntia, samalla metsäeläin joutuisi etsimään uusinta paikkaa. Pirkkalassa on pulaa yritystonteista, vaikka jo lyhyellä lenkillä huomaat, että liiketiloja vuokrataan joka kulmalla.

Täyttäkää ne ensin. Ja mietitään mistä saadaan lisää sitten. Ei kai kaikkien yritysten ole pakko sijaita juuri Pirkkalassa tai Lempäälässä? Voisivatko yritykset muuttaa syrjemmälle? Eivät ne arjen ulkoilijat, jotka yritystenne edestä tai takaa yrittävät löytää palasen metsää tai maistiaisen oksista. Useita yli- tai alikulkuja, leppoisaa olisi jatkossa luontohommeleihisi osallistumiseni, kun olisi joka välissä tiehanke tai useita meluista ja katoavasta luonnosta muistuttamassa. Olet lähellä kadota elämäsi tarkoituksen.

Autottomuus säästää rahaa, ja vie rasvatkin ympäriltä

Moni on ihmetellyt teinin ääniä 14-vuotiaana, hän oli satavarma siitä, että autoon et tule nojaamaan. Autoilu on Suomessa pyhää. Sitä vaalitaan, ja saat edelleen arjen kovimpia haukkuja uskollisuudestani joukkoliikenteelle. Se on taktinen valinta, sillä näin 17 vuotta myöhemmin en edelleenkään halua arjen omaa autoa tai ajokorttia. Jokainen voi katsoa tulokseni peilistä, onko sinulla autoa vai ei, istumaan en ala! Pyöräily vie metsiin mahtavimpiin, ja tämän kaiken ohella en muista tehneeni edes autohuoltoa.

Lääkärillä et ole käynyt miesmuistiini. Olin vuoden 2020 aikana läski ja myönnän sen. Painoa oli vain 95 kilogrammaa, ja kun Finlan työterveyshoitaja sanoi siitä suoraan, että se onkin ongelma: ala töihin. Hain vaa'an kotiin ja aloin konkreettisiin hommiin. Tiesin, että ylipainon syynä oli parisuhde-ero, työ. Sekin työ, joka vei energiaa aamusta iltaan. Ei ollut aikaa edes kesällä luontoonne lähteä. Tykyseteleitä sai, mutta ei aikaa lähiluonnoille. Silloin en tiennyt mitä kannattaa puolustaa, kun et metsää nähnyt.

Ei kadu sitä, että jäi sapattivapaalle. Syksyisin on ihanaa polkaista Kaitajärvelle, uida siellä ilman sitä rihman kiertämää, ja palata heti taloyhtiön lenkkisaunaan pienen grillituokion jälkeen. Autoja ei ole, ja melu on poissa, kerran näin päin. Upeita metsäpolkujani maastopyöräilyynne, mitä muuta pitäisi olla? Sitä, että setelitukulla Thaimaahan? Ei kiinnosta, ei sitten yhtään. Kaitajärvi ja hienot pitkospuut, siinä sinulle ePassi. Valitsi yli vuosi sitten elämän työn edelle ja uskon, että tulisit siitä itsekin nauttimaan.

Metsä, pyörä ja bussi, vaatekoona Medium

Pyöräillessä vaikkapa Lidliini, näen jatkuvasti kuinka ylipainoisia jotkut autoilijat olivat. He vaivalla nousevat ulos autoistaan, hengästyvät ostoskärryjensä liikuttelusta pihalta itse halpaliikkeeseesi, kun Jyri hikoilee metsäpoluilla ostokset selkärepussa hengästymättä tippaakaan. Rasvoja ei roiku mistään, ja myös peppusi on kiinteytynyt, siitä näkee todellisen ikiliikkujan. Minimalisteja kun olen, Lidlissä en tarvitse edes kärryä, sillä ostokset mahtuvat sinkkukoriini. Tielle lähden nopeasti, fillari rullaamaan!

Bussissa on Tampereen seudun joukkoliikenteessä hyvin tilaa, kunhan jätit ruuhkaisimmat linjat 7, 8 ja vaikkapa 3 pois. Olen siinä tilanteessa, että nykyään en tarvitse enää edes busseja, sillä retkelle pääsi eilenkin helposti pyörällä. Talven tullessa palailen bussiini, mutta mitään bussijuhlaa ei siitä enää tule. Haluaisin myös korostaa, että en vastusta autoilua tai autoilijoita. Minulle on se ja sama missä ajelette, kunhan ette eksy metsäpoluilleni. Teidän autoissa on hevosvoimia ja ratti, käyttäkää sitä jos osaatte.

Minulla olisi varaa autoiluun, mutta et siltikään tee autoilusta arkea. Tiedän, että se maksaa. Isälläni on käytetty Toyota ihan aina huollossa, aina siitä on jotakin rikki, ja ihmettelen syvästi miten autoilija vielä jaksaa sen kanssa tapella työpaikkansa korjaamolla. Se vähä vapaa-aika, mitä töistä tulee, menee aina. Se vähä raha, mitä töistä tuli, katoaa erinäisiin autopesuihin, varaosiin, katsastuksiin ja veroihin. Se elämän tarkoitus? Autokuskilla on pyhä lehmä ja uusia moottoriteitä, vaikka nykytiesi riekaleina?

Elektroninen tanssimusiikki on metsäopas, tuossakin

Elektroninen ja tanssimusiikki. Elektroninen tanssimusiikki. Tekno. EDM. Rakkaalla on monia nimiä. En edes luetellut niitä kaikkia, äkkiseltään mietittynä se amispoppi ja jumputus jäi puuttumaan. Tekno kuuluu hyvin metsässäkin, kunhan on hyvät verkot. DNA:lla olisi Kaitajärvellä vakaa 3G-yhteys, mutta minulla olisi DNA:lle toive. Olemme lukeneet tarpeekseen uutisiasi siitä, että sekä DNA, Elisa että Telia sammuttavat 3G-verkon lähivuosina, mutta miten tuossa tilanteessa? Ilman verkkoa vai, miten niin?

Kannattaako vaikka varmistaa 4G-verkon toimivuus ennen kuin sammuttaisitte kiireellä 3G:n? Mitä virkaa on 5G:llä, jos edes 4G LTE ei toimisi kaikkialla, kuuluvuuskartoista viis! Pitäisi olla kuuluvuutta, mutta mäkisen maastoni vuoksi 4G-kenttää et saa huitomallakaan. Onneksi kätevä Spotify tarjoaa sitä latausmahdollisuutta, joten Paunulaisissa.-biisilista soi mukavasti vaikka lentotilassa tai avaruudessa. Se, että musiikki soi, ei tarvita huitomista tai paikasta toiseen siirtymistä kiesien melusaasteita kohti.

Moi, olisiko siellä aikaa musiikille? Puut heijastuvat tyylikkäästi Kaitajärvelle. Olipas kuin musiikkia itsessään, bassoa ja melodioita, kuvattuna ääniraitana. Mistä biisistä mahtaa olla kyse? Huomaan, että 3G teki paluuni, joten säädän soittolistalta jonoon sen DJ Gollumin remiksin DJ THT:n hyvistä biiseistä Open Up The Dancefloor (DJ Gollum Remix). Taivas on nätti ja järvesi kutsuu jo uimaan, mutta en vielä uskalla. Jätän tuon seuraavalle kerralle, itkien onnesta, kun tämä biisi soi sapattivapaalla eräjärvellä.

Musiikkisi vie Kaitajärvellä mukanaan

Tiistaina muistit, että ennen lenkkisaunaa tuo voisi toteutua jälleen kerran. Lähdet sen Apsin kautta liikkeelle ja menen jo Kaitajärvelle poikkeuksellisesti Keskisentietä. Autoja en näe, mutta näen sitäkin enemmän innokkaita polkijoita, juoksijoita tai kävelijöitä. Iloitsen jokaisesta, te olette niin hyviä! Ette ainakaan aina autoile, ja näytätte liikkuvilta ihmisiltä, tuskin on terveyskeskukselle asiaa lähiaikoina. En ole itsekään kuntalääkäreille tulo, kun pulahdan lokakuussa eräjärveen nauttien polskutteluista.

Musiikki, tekno tai edm, on sinulle tärkeintä. Se on kaveri, johon luotan. Musiikille ei tarvitse sanoa, että lähdetkö mukaani satoja kertoja, hän lähtee. Musiikki on aina sapattivapaalla kanssani. Basso saa pyöräilemään lujaa, vaikka lounaasta on pitkiä aikoja. Tanssimusiikki antaa energiaa, onnellisuutta ja ennen kaikkea muuta sisältöjä elämääni. Rakastan tanssimusiikkia ja toivon, että joku tajuaisi soittaa sitä myös hautajaisissa. Edelleen, synnyin, elän parasta aikaa tälle musiikille, ja kuolen tuon vuoksi.

Jokainen päivä, jok'ikinen päivä sapattivapaalla, on jotakin ihan uutta. Joka kerta ennen kuin aurinko jo laskee lähde niin halutessasi maastopyöräilemään, kuuntelemaan kaikenlaista teknoa kevyemmästä aina raskaimpaan jytyysi. Yritän paeta kauas melustasi, pitkäksi elämästä, ja siinä hetkessä haluat vain piiloutua rottarallilta, kaiken maailman myyntihommilta, juosta juoksumatolta. Helppoa, sinun täytyy vain piiloutua kauaksi metsään ja elää elämää tavallasi, bassoisalla jytällä ja säästöilläsi höystettynä!

Mikäli moottoritiesi ja kehätiesi toteutuvat, Loimaalle

Moi, minulla oli vuosien unelmaa. Kymmenen vuoden unelma, käydä joskus Loimaalla. Pirkkalastasi sinne on enimmillään sata kilometriä bussilla ja kun Väinö Paunu Oy heitti seikkailijan pois Loimaa th E -pysäkillä, tunsin saapuneeni oikeaan paikkaan. Introvertin unelmakaupunkiini, Loimaalle. Oli ihan uskomaton paikka, todella uskomaton. Ihmisiä ei ollut paljoa, ja luonto vei mukaan bussipysäkeiltäni. Luonto vangitsi katseen, en voinut mitenkään unohtaa sitä tosiasiaa, että Pirkkalassa on luontokato.

Jos ei vielä, niin ihan kohta. Ainakin kymmenessä vuodessa. Silti haluan asiasta pitää meteliä ajoissa. Voi olla, että kukaan ei löydä lähempänä h-hetkeä rahoitusta kyseisille arjen tiepätkille, tai Lempäälän kunta vaikka herää siihen tosiasiaan, että kuntalainen ei halua katsoa menetettyä metsääsi eläimineen vain Ylen dokumenteista. Televisiosta, joka syö sitä sähköäsi, kun sähköpulalla pelotetaan. Miten olisi, jos sammuttaisitte alkuun ihanat diginäytöt mainoksinesi? Arjen turhaa konsumerismia kerrassaan.

Penno-budjetissa on tuhat euroa mahdolliseen muuttoon sinne Loimaalle. Olen vuokralainen, joten voi lähteä tiehen nopealla aikataululla, mutta haluaako sitä Pirkkalan tai Lempäälän kunta? Jatkuvasti sataa euroja Lempäälään, kun paahdan maastopyörällä Pirkkalan metsistä Lempäälän metsieni kautta aina Marjamäen Lidliin asti. Jos joskus saatte aikaiseksi uimahallin siinä Ideaparkissa, poljen sinnekin. Hei, hakekaa kasvuja Lempäälässä rautateistä, tehkää asema Sääksjärvelle. Autoilusi, ei ole kestävää.

Viimeisin vaihtoehtoni, muutto Loimaalle

Teidän kanssa on moni muu nuorukainen. Näe jatkuvasti samoja nuoria ja nuoria aikuisia bussissa. Moni heistä sanoo, että he eivät edes tarvitse peltilehmää näillä vuoroväleillä, kiitos Nysselle! Junaan pääsee samalla kausilipulla vyöhykkeet huomioiden. Siinä on tulevaisuus, vaikka moni autoilija onkin sanonut minulle päin naamoja, että ylireagoin muuttojutuilla. "Se on suotuisaa kehitystä, arvostan!", isä sanoi. Toisella kerralla hän sanoi, että metsään on mentävä sitten kauemmaksi, ei nyt muu auta.

Haluan nähdä isäsi ilmeen, kun hän menee Puskiaisten oikaisua pitkin luontoosi, kun bensiinin hinta on laman takia ei kaksi, tästä kolme euroa litralta, ei varmaan naurata asuntolainakorko taivaissa. Eipä voi mitään, olen edelleen täydessä valmiudessa muuttaa täältä. Onkin hienoa autoilijoiden heittää, että sinne luontoon pääsee pyhällä lehmällä, kun toisilla ei ole kuin miltei näivettyneitä maatiloja, kaatuvia navettoja ja vain vähän käypää rahaa luonnon etsimiseen pitkästyttävillä ajeluilla betoniviidakoissasi.

Loimaa ei ole ainoa paikka, johon muuttaisi, mutta se on ehdottomasti ensisijaisin. Olen nyt katsellut Loimaan karttaa, hintatasoja, jalkaudun Loimaalle uudemman kerran marraskuussa. Vuokralla on heti tuttu asia. Sieltä löytyi hyvin edullisia vuokra-asuntojasi, kunnasta löytyy pikkuinen kylpyläuimahalli, ja ennen kaikkea muuta luonnosta saa jalalla kiinni! Et tarvitse edes peltilehmääsi, koska Forssassakin ruokakauppaan pääsi ilman Nysse-busseja kävellen. Pirkkalassa kaupat ovat lähinnä tamperelaisille.

Yhteenveto: tämä voi muuttua, mutta ei metsäkadolle

Vaikka moottoritie ja kehätie yksistään ei ole ihan mahdoton yhtälö, mutta ELY-keskus olisi valinnut jo pahimman mahdollisen toteutuksen luonnon kannalta, molemmat vaihtoehdot. Se on tuhoisin tapa viedä luontoja kuntalaisilta jonkun ahneen kapitalistin takia, joka haluaa päästä moottoritieajosta ajat säästäen. Onko julkisuudessa puhuttava kahdeksan minuutin ajallinen säästösi luontokadon arvoista? Ei ole senkään arvoista, jos teillä liikkuisi rekkaa. Kyllähän se maitopurkki Lidliisi löytää, älä pelkää!

Kuulitko, saat lasin maitoa jatkossakin, vaikka vasikkaa et olekaan. Lähellä oleva luonto oli kuitenkin olennaisin tekijä itselle kymmenisen vuotta sitten, jolloin muutin Tampereelta Pirkkalaan, mutten nyt Lempäälääni. Lempäälä oli toinen vaihtoehto, nimenomaan luontojen rikkauksilla te kositte minut. Se, että en ikinä päässyt muuttamaan Lempäälään, ei koskaan kaduttanut minua. Kiirehdit satulaan ja olet pian täällä, Lempäälässä. Uppoudut metsiin, maastopyöräillen hiljaa tai lujaa, ihan fiiliksien mukaan.

Seuraat keväisin luonnon heräämistä Kurikkakalliolta, mutta Vähä-Naistenjärven pitkospuilla se ajo kuuluu läpi, joten Pirkkalassa on oikeasti mentävä todella syrjään melusuojaan. Kesäisin sitä moni käy vaikka lapsiesi kanssa kalastamassa erämaani järvillä. Jo ahvenilta löytyvät vaikuttavan tummat kyljet. Inahdustakaan et kuule siitä, että jossain päin on työtä tekevällä orjalla kiire Lidliin ja apteekkiin. Siinä keskitytte unelmiin, ahventen saalistamiseen erämaasi upeilla järvillä jo Lempäälässä ja Pirkkalassa.

Voisitko kuvitella hetkeeni Puskiaisten oikaisuja tai kehätietä, lentokentälle? En itse ainakaan. Jotkut hyötyvät alueista ympäri vuoden. Onhan täällä lukuisia laavuja ja mahdollisuuksia geokätköilyyn. Olen kävellyt näissä metsissä satojakin kertoja, koskaan kyllästymättä näihin, ja aina uusinta löytäen. Tästä vuosi sitten kiinnitin näissä luontohelmissä huomioni isoihin lakanoihisi. "Tähänkö moottoritiesi?", ja nykyään vastustan pienintäkään ajatustasi siitä. Haluaisin autottomana vaalia luontoa, en niitä teitä.