Joulukuussa japanilaiset aloittavat sen suursiivouksen. He siivoavat koteja, kouluja, työpaikkoja ja julkisia paikkoja vain valmistellakseen uuden vuoden tuloon, kaikessa tässä siisteydessä. Rituaalille on nimi, Oosouji (大掃除), mikä on kirjaimellisesti perusteellista siivousta. Ennen sähköjä monet käyttivät kynttilöitä valona ja tulisijoja lämmitykseen sekä ruoanlaittoosi. Taloihin kertyi nokea ympäri vuoden, ja ne piti puhdistaa säännöllisesti. Jos missasit rituaalin, kerkeät innostua tuosta puhtaudesta aina!
Vuokrakotini on nyt siivottu ja sitä tavaraa hypistelty. Huomaan, että kahdessa äskettäin ostetussa nimikkeessä on laatuvirhe tai vaikkapa useita. Kylpytakki on materiaalista rikki, mutta myös kuukausi sitten ostettu liukueste kuluneiden tilalle on puhki. Käytä valtavasti aikaa ja energiaa reklamaatioihin, tuotepalautuksiin tai -vaihtoihin, sitten joku kysyisi missä oikeat työt? Milloin niitä voisit tehdä? Eikö tässä ole hyvä työ, kokeilla valmistettuja tuotteita ja reklamoida tarvittaessa, laadunvalvontaanne?
Tilastojen valoissa juomakulttuuri loistaa. S-ryhmän palvelussa Omat ostot näkyisi selkeästi, että energiajuomiini, virvoitusjuomiini ja muihin alkoholittomiin juomiini meneekin vuositasolla jopa 170 euroa. Ottamatta kantaa onko numero täyttä faktaa vai ei, todennäköisesti ostat näitä juomia myös K-ryhmästä ja ajoittain Lidlistäkin. Paras arvioni siksi onkin, että käytän erilaisiin virvoitusjuomiin jopa 300 euroa, vuosittain. Tänä vuonna juomia yritetään vähentää ja hupirahoja säästyy loppukuussa.
Toisinaan kaipaat maaseudun rauhaa ja maastopyöräilyä Suomessa. Muistele niitä ihania reissuja ilman kaukojunia tai pikavuoroja Forssaan taikka Loimaalle. Minulle riitti, että Väinö Paunu Oy heitti pyyhkeen kehään, ja siirryin satulaani lopullisesti. Joulukuussa en ole käynyt Tamperetta pidemmälle, eikä mitään matkahimoa ole vielä tammikuullakaan. Ihanaa olla kotona, niin hyvin joskus joku mainos siellä sanoi, se kyllä pitää paikkansa. Yhden erakon mielessä, miksi tästä yhtään mihinkään lähtisi?
Siivousta, oosouji, uuden alku ja koti uudelle vuodelle
Töissä ei jaksa enää kukaan, kirjoittaa Ilta-Sanomat vuonna 2009. Työurien pidentäminen onkin mielestäni lähes mahdotonta, ellei työelämä itsessään muuttuisi. Tuolloin jo liki kolmannes jäi ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle ja tilanne tänään voi olla ainoastaan huonompi. Eikä ainakaan itse keksi miksi 90-luvulla syntyneen pitäisi pysyä työelämässä arvioiden mukaan nyt lähes 67-vuotiaiksi, eikö ole muuta tarkoitusta ainutkertaisessa elämässäsi? Mitä. Jos en vain osaa, eikä sinusta pidetä?
Kun toukokuun lopuilla 2021 raahauduin sumuisin silmin työpaikaltasi viimeisen kerran ja omaksi yllätykseksi itkeä vollotin koko episodin läpi onnestani, en olisi uskonut olevani vielä kolme kuukautta myöhemminkään elämänhaluton. Olenko keikkunut uhkarohkeana vain kehän reunalla useita kertoja, mutta sillä kertaa uupumus löi mattoon 6-0. Vaikka halu olisi jatkaa, voimat ehtyvät. Siinäkö ei pelkkä tahdonvoima riitä työelämään jäämiseen. Voisin kuvitella, että monella itsemurha pyörisi mielessä.
Nykyään tilanne on, etten tahdo lopettaa elämää, voimavaraisena ja sapattivapaalla. Ennen ei ollut aikaa siivota perusteellisemmin, edes kerran vuodessa. Voimavarat paloivat työaikana. Hyvä jos jaksat hakea ruokakaupasta täytettä jääkaappiin ja laskea heti sänkyyn makaamaan. Luulin, että tyytyväisyys elämään tekisi paluuta kuluttamalla: erilaisiin kotiinkuljetuksiin, matkoihinne ulkomaille ja jatkuvaan shoppailuun, mutta mainostajat viilasivat linssiin. Onnellisuus löytyi ilman yhteiskunnan normeja.
 |
| Vuoden avaus kevyestikin, japanilaisittain |
Lumimyräkän jälkeen kolaa ensin omat pihat, perästä invalidinaapurini pihan. Tulin sitten kotiin, suoritin perusteellisen siivouksen monen arjessa näkyvästä pölystä. Pesasin nuo vuodevaatteet, peitot sekä tyynyt, verhot ja huolenpitoa odottavat. Mallia otin Japanista, jossa perusteellinen siivous kuuluu vaivatta loppuvuoteen. Japanilaiset haluavat aloittaa uuden vuoden puhtaalta pöydältä, joten kyseinen siivousrituaali sopii oikein hyvin joulukuun loppuun vaikka loppuvuodesta, jos et viimeksi ehtinyt.
Vaikka voimaa ei olisi yhtään, suursiivous kannattaa aina, sillä puhtaampi koti tuo sitä. Mikään ei nytkään estä tekemästä suursiivousta hetkenä minä hyvänsä, siisteys on todellinen uhka, siistimmälle huomiselle. Uskomatonta, paljon energiaa ja aikaa panostaa omaan hyvinvointiin, tärkeintä. Japanissa suursiivous näkyi linnoissa, kouluissa, temppeleissä, pyhäköissä, myymälöissä ja taloissasi. Kauppiaat myivät Susutakea (煤竹) eli nokea puhdistavia bambuja paikoin hyvinkin edullisesti ja myynnit käy.
Heidät voitiin kuulla kauppaamassa tuotteitaan kaikkialla pääkaupunki Edossa. Monissa paikoissa suursiivouksen päätyttyä sekä omistajat että työntekijät heittivät toisiaan ilmaan juhlimaan. Omistajat tarjosivat mochia työntekijöilleen, ja sen jälkeen populaatiot menivät kylpyyn puhdistumaan noesta ja pölystä. Sitä kylpyä kutsuttiinkin Susuyuksi (煤湯) tai nokikylvyksi. Kylpemisen jälkeen yritysomistajat tarjoilivat työntekijöille sakea ja päästivät heidät kotiin aikaisin. Toisen siivouksen aika, poistukaa. Olette sen ansainneet.
Uusi kylpytakki hajosi heti, reklamaatio ja rahat tilille
Kuinka tehdään suursiivous japanilaisittain? Lähtökohta on tärkeä, siivoa ylhäältä alaspäin. Poista vanhaa energiaa siivousliike kerrallaan. Toisessa vaiheessa pitelet kaikkia tavaroitakin hetken ja heität tarpeettomat pois. Aloitat siis katoista, tuulettimista sekä valaisimista ja siirry sitten seiniin, pintoihin ja lattioihin. Käsittele usein huomiotta jääviä alueita, kuten hellan alle jääviä pölyjä, tuuletusaukkojani ja karmeja. Oosoujin suorittamiseksi oikein on vältettävä asioita — ensimmäiseksesi kiirehtiminen.
Tavaroita hypistellessä törmäsi muutamaan turhaan asiaan. Pihakalustesarja on pian 13-vuotias, ruosteisista jaloista ei vain enää ole pihapiirissäni suureksi koristajaksi. Kaiken lisäksi liike Pirkkalan ohitustiellä on voimistunut voimistumistaan, mikä voisi johtua ja todennäköisesti helpoilla johtuukin, vain puiden harvennuksesta Keisarinviidalla. Pihalla ei ole enää kiva istua, naapurikin käyttää kesäisin kuulosuojaimia jatkuvaan sivumeluun. On hyvä asua Pirkkalassa, kasvu muistuttaa olemassaolosta.
Suursiivous on siitä hassu, että voit koskea tavaroihin luvan kanssa. Kosketa kylpytakkia ja mieti turhaa kulutustakin. Lähdin sitten suursiivouksen jälkeen lenkkisaunaan, tietty puhdistumaan vähän. Huomasin, että kankaassa oli reikä, eikä! Tutkailin kylpytakkia paremmin ja toiselta puolelta löytyi se alkava reikä. Illaksi olikin paljon tekemistä, kun jouduin tekemään kuvanmukaisen pikareklamaation suoraan valmistajalle. Reklamaatio johti täysimääräiseen hyvitykseen ja raha on kotiutunut tilille.
 |
| Laatutavaraa ja toisenlaista laatutavaraa |
Suomen talvi, missä olet? Luistelukeli sai käyttämään lahjaksi saatuja liukuesteitäni. Niiden kesto sentään kolme vuotta, vaikka todellista käyttöä on ehkä hetki tuostakin kaikesta. Ostin siinä vaivihkaa uudet, niin halvalla myivät (6,95 eur). Prisman kassalla hymyilit vain, mutta en hymyillyt enää hetken kuluttua. Liukuesteet eivät pitäneet yhtään, kuvissani näkyvät nastat eivät purreet jäähän ja askelia sai varoa yhtä paljon kuin Prismaan tullessa. En palauttanut, annoin tavaroille hyvän mahdollisuuden.
Pari nastaa katosi matkalla Salen ilta-aleen, kilometri ja pihalla. Ota toinen takaisin ja kumi alkaa näyttää omituiselta. Seuraavana päivänäsi kävelen vähän pidempään ja kumi on jo revennyt paristakin paikasta. Tuoteselosteessa lukee, että nastoja saa ihan varaosina, mutta Pirkkalan Prismalla eivät niitä myy. Eikä kannata ostaakaan, kumi repeää hetkenä minä hyvänsä. Otat bussikortin lainaan ja lähdetkö Länsilinjoilla palauttelemaan. Vielä samana iltana ovat rahatkin tilillä, kiitos siitä sinne Pirkkalaan.
Myyjän mukaan liukuesteitä käsitellään reklamaatioinani harvoin, mutta käsitellään. Hän kertoi, tuotteissa on usein erittäin hyvä kate, vaikka osaa joutuisikin käsittelemään virheellisenä. Ensinnäkin, suurin osa ei vaivaudu 6,95 euron takia käynnistelemään peltilehmiään, mutta ääriminimalisti viittoo Länsilinjoille satavarmasti. Myyjienne mukaan kaikissa tuotteissa on riittävä kate ja ihmisten laiskuus vain kasvattaa sitä. Peräänkuulutan blogissa sitä, että valittakaa tuotteista, oppivat valmistamaan.
Paras arvio, 250 euroa hupirahoista virvoitusjuomiini
En koe siitä syyllisyyttä, pelkistä energiajuomista S-ryhmä tienaa jo 170,98 euroa vuodessa. Mikäli tuote hajoaa käytössä nopeasti, eikä siinä ole kuitin mukaan takuuta, valitan silti. Virhevastuu on, siitä eivät kauppiaat voi ikinä luistaa, paitsi usein Venäjällä. Pirkkalassa lähin kauppa on Sale, toiseksi lähin on Sale. Onko oletettavaa: aina kun huvittaa, ei tee mieli käyttää 2,50 euroa Nysseen. Sillä pääset kotoa säästämään isommille apajille. Viime vuodella hupirahaa kului ABC Pirkkalaan hyvät 380,02 euroa.
Tiedetäänkö, miksi on niin arvostettu ostaja siellä, joka kerta tervehditään! Pienistäkin ostoksista kertyy lopulta pienen suuria tuloja, mutta minulle nämä tulosi näyttäytyvät lähinnä menoina, on vain kuluttajan asemassa jakamassa rahaa ympäriinsä. Sitten koululaiset, reissaajat ja muut hullut, taitavat kuule hyvän tilin tehdä. Silti, enpä hyväksy minkäänlaista varastamista, en vaikka olisi kuinka nälkä ja ruoan tarpeessa. Osta jatkossakin tarvittavan ja loput jää hyllylle, turha on turhuuksistasi maksaa.
Onko vaikeaa taloudellisesti? Tutkimalla hetken Omat ostos -palvelua näen selkeästi, että käytän kuukaudessa keskimäärin noin 25,23 euroa virvoitusjuomiini. Moni juoma päätyy koriin kilpailevissa liikkeissäsi, joten lisättäköön mukaan kymppi suoriltaan. Voi 35,23 eurosta hyvin säästää, alkuun viisi prosenttia, sitten kymmenen ja lopulta vaikka loputkin. Tosiasia lopultakin, että ainoa janojuoma mitä ihminen tarvitsee, on kiistaton vesi. Lähdevesi ei ole, eikä Megaforce-energiajuoma, juiced mango.
 |
| Tässä nurkassa basso raikaa, lujempaa |
Tänä vuonna näitä juomia on korvattu pitkälti vedellä tai maustetulla vissyvedellä. Juot edelleen energiajuomia reilusti, mutta elämykset on rajoitettu yhteen viikkokertaani. Tiistaina nautin limsan, minkä kotivarasto ei ole tällä hetkellä edes häävi, mutta täyttyy seuraavasta tarjouksestasi. Hupirahaa kuluu kalliisiin kauppoihin, muuta vaihtoehtoa ei ole. Kesällä saatan polkaista ja nauttia juomiset sekä syömiset siinä. Huomionarvoista on, että ensi kesänä en tule polkemaan enää Pirkkalan Prismaan.
Silloin ratikkatyömaa valtaa, joten siirrän asiointini Nokian Prismaan. Se on hyvä päätös Pirkkalan päättäjiltä, saadaan veroeurot muualle päin, tuskin jään ainoaksi. Ei voisi kiinnostaa vaikka vähääkään ratikkatyömaalle polkeminen. Ei sinne nytkään ruuhka-aikaan mahdu, miten sitten työmaiden seassa. Koko ruokakaupan piha on täynnä viimeistä parkkiruutua myöden juuri, sinne väliin työskentelemään ratikan parissa. Pirkkala maksaa Pirkkalan Prismalle miljoona euroa, suuresta tulonmenetyksestä.
Sillä rahalla voisi jokainen kuntalainen saada jo 47 euron lahjakortin, mutta arvovalinta on toinen. Sellaisessa kunnassa elän, mutta onneksi olohuonenurkka on mieluisa ja pääsen lenkkisaunan jälkeen rentoutumaan kaikenlaisen muun kuin juoksukaljan parissa. Meitä on näköjään vuonna 2025 peräti 20 966 asukasta ja lisää pitäisi saada. Ratikka tarvitsisi juurikin sinua, mutta tarvitsenko koskaan mitään ratikkaa. Se tulee tekemään bussiyhteyksistä vaihdollisia ja hitaita. Paas mennen si vaik Vorssaan!
Kauhea fillarihimokin, missä on lähin pyöräilybaana?
Miksi rakastan pyöräilyä, kaikenlaista? Lajini vie sinut takaisin lapsuuteesi, yksinkertaisempiin aikoihin. Muistatko ne huolettomat päivät, jolloin pyöräilit tuuli hiuksissasi, tunsit olosi vapaaksi ja olit samalla elossa? No, voit kokea sen tunteen uskoakseni yhä uudelleen. Polkupyörät olivat edelleen yksi ympäristöystävällisimmistä kulkuvälineistä. Ne eivät aiheuta minkäänlaisia saasteita, joten voit tuntea olosi hyväksi auttamalla pelastamaan planeetta tai vaikka Pirkkalan kunnan, liikkuessasi.
Pyöräily on hyvä tapa vähentää stressiä ja puhdistaa mieltä. Raitis ilma, liikunta ja maisemat, ne auttavat sinua unohtamaan huolesi ja nauttimaan hetkestä. Polkeminen antaa sinulle ainutlaatuisen näkökulman ympäristöönne. Huomaat asioita, joita et ole ennen vilkaissutkaan. Näet tavallaan maan kauneutta, jota et ole ikinä ennen nähnyt, tai kerennyt näkemään InterCity-junista tai peltilehmästä. En malta odottaa, kun pääsen menemään toukokuun alussa Sastamalaan ja lopultakin Forssaan!
Minut tunnetaan ääriminimalisteina, joka kieltäytyy meihin istutetuista normeista. Tee mielelläsi töitäkin, mutta kenellekään ei kelpaa Jyri, joka haluaisi välillä elääkin. Työpaikkaa, joka tarjoaa vain 32 työtuntia viikkooni on lähes tulkoon liki mahdotonta löytää. Tekisin neljät työpäivät, kolmeksi haudan lepoon, tai sitten vaikka Vorssaan. Kyllä minä sinne vielä joskus muutan ;) Näin untakin, enkä pidä sitä lainkaan huonona vaihtoehtona, että muutan Vorssaan fillarilla ja postipaketti tulee kotiin perästä.
 |
| Pyöräillen vaikka Satakunnassa, matkaa |
Ääriminimalisti omistaa 224 tavaraa, mutta kaikkea tavaraa ei olisi järkevää lähteä muuttamaan. Pihakalusteista saatan luopua vaikka kokonaan, eihän tässä ohitustieni melussa viihdy varmaan enää aineissakaan, mutta toisaalta myös vanha pesukone on järkevintä lahjoittaa ja ostaa siinä paikallisesta Veikon Koneesta uusi. Työ myös sairastuttaa, näen usein täysin samoja merkkejä lähisukulaisessa kuin aikoinaan itsessänikin, hän on työuupunut. Silloin kannattaa ottaa lomaa. Jyri, työtä on tehty aina!
Sanon, etten voi valitettavasti enempää auttaa. Minulle uupumukseen auttoi lopulta se, että lähdin työpaikalta viimeisen kerran ja starttasin pyöräilyunelmani, joka jatkuu vieläkin. Mietin, miten päästä ensi vuonna Jämijärvelle, tietenkin Forssaan, Humppilaan, Kokemäelle, Alastarolle ja kyllä vain joskus Padasjoellekin tullaan! Ihmiset ahertavat, saadakseen vain perheitä, kalliita autoja ja ääriminimalistin tontteja. On vissiin Pirkkalassa maa loppu, uusille tonteille hädin tuskin pihasaunojatkaan mahdu.
Pyöräily avartaa. Monissa kunnissasi on edelleen väljää, hiljaista ja tilaa unelmille. Lähikauppaan saattaa päästä kävellen, eikä puhuta edes kovin kalliista Salesta. Talvi on epämääräistä erakoitumista vuokrakotiin, loppukeväästäsi lähdetään liikkeelle. On monia kohteita löytynyt, joihin voisin muuttaa vaikka heti, mutta haluan antaa Pirkkalalle tilaisuuden. Seuraan päätöksiäsi uudenlaisen ratikka-ajan yli, ja muuttolaatikoita tarvita onneksi montaa. Pakkoko on asua siellä missä muutkin, palstaa on.
Yhteenveto: uusi vuosi, tietoisempaa elämäntapaa nyt
Robin Greenfield kävelee, mutta muuttaa voit näinkin. Hän ei käyttänyt yhtäkään kuljetusliikettä muuttoonsa Kanadan rajalta Los Angelesiin työntäessään työntökärryänsä. Hän työntää tällä hetkellä Kalifornian sydämessä, mutta käveltävää riittää vielä. Hän joutuisi kävelemään 350 kilometriä. Robin voi muistuttaa, ettei konsumerismi ole päämäärä, määränpää on. Ihmiset pelkäävät muuttoja suuriin kustannuksiin, vaikka voisivat karsia alkuun 25 prosenttia, sitten yli puolet ja muuttaa sitten pois.
Joka päivä kävelen Pirkkalassa ja suren sydän verellä ohitustien meluja. Päättäjä lupaa, että tilanne paranee kyllä, kunhan jäljelle jääneet puut kasvavat isoiksi. Päättäjä ei kuitenkaan ymmärrä, tai kehtaa kertoa, että puu tulisi isoksi vain sadassa vuodessani — eikä kenelläkään ole sellaisia elinaikoja jäljellä odottaa niitä asioita, jotka ovat muualla hyvin. Tänään. Aion elää tietoisemmin omasta kulutuksestani, koska edelleenkään meillä ei ole varaa. Jos talous kaatunee järkivihreyteen, keksitään muuta tilalle.
Usko, että vaikka itsestä ei tällä hetkellä ole hyötyä kansantalouden kannalta, jokainen on omalla tavallaan aarre tähän yhteiskuntaan. Siivoan maisemia roskasta, reklamoin huonosta tavarastakin, ja naputtelen jatkuvasti paremmasta elämästä vähemmällä. Rahattomuutta ei ollut missään, rahasi ovat vain vaihtaneet omistajaa. Hommasit auton, vaikka 15-vuotias tajusi olennaisen, kyllä se Väinö Paunu Oy:kin perille vie. Vain vuosia veikin, nyt Velka Group Oy on vaakalaudalla, jatkakaa kilpailutuksia.
Halvin tarjous voittaa aina, tuliko Tampereen ja Hämeenlinnan kaupungille yllätyksenä, ettei sillä halvalla tarjouksella voi luotettavasti Vekan kalustoa ajaa? Tuokaa pikaisesti Paunu takaisin, olette sen tamperelaiselle velkaa! Kiire. Pääsin aikoinaan niin kätevästi linja-autoasemallekin vaihtoon Forssaan menevälle Paunun pikavuorolle ja tarvittaessa vaikka rautatieaseman kylkeen. Ei ollut ratikoita, mutta ei ollut paisuvia menojakaan. Velaksi eläminen loppuu pian Tampereellakin hetkenä minä hyvänsä.
Kommentit