Minimoin kaupat, teatterit ja parturit

Minimoimalla sapattilomalle? Ilman säästöjäni sapattivuosi ei olisi varmaan mahdollista. Nyt tietänet syyn siihen, että miksi oikein budjetoin. Budjetoinnilla haen optimaalista suhdetta kulutuksen ja oman vaurauden välillä. Sitä paitsi minimalistina en nauti kuluttamisestani. Harrastus, kuten tienatun rahan kuluttaminen, tuo vain lyhytaikaista onnea. Siksi mie vietän mahdollisimman kaupatonta elämääsi. En olekaan käynyt aikoihin Ideaparkissa, enkä tiedä mitä tarjouksia Ratinassa onkaan shoppailulakossa.

Ajattelinpa nyt ennen muuta meidän ympäristön arvoja: haluan kuormittaa vähemmän ilmastoa ilman järjetöntä bussirallia ja tuon lisäksi yritän ostaa vähemmän kaikenlaisia tavaroita, joita en ehkäpä edes tarvitse. En pysty edes jäsentämään koska viimeksi kävin kauppakeskuksessa. Jos vaikka vaatteitani on pakko ostaa, ostan nykyään netistä ilman pelkoa heräteostoksista. Talous kiittää myöhemmin! Netissä shoppailu ei sekään minulle maita, joten en selaa verkkokauppojasi vain huvin vuoksi ja parempi niin.

Vaikka rakastan paunulaisissa oleilua suuresti, on oma talous nykyään edellä. Huomasin nyt, että juuri tämän minimoinnin kautta olen pystynyt pienentämään ruokabudjettia 250 eurosta jopa 125 euroonne kuukaudessa. Nähdäkseni vaikkapa toukokuussa kulutin Prismaan vain 111 hassua euroa mikä palkitsi ylimääräisellä 14 eurolla tilikauden lopuksi. Tämä mahdollistui minimoimalla turhat kauppareissunne. Aiempina vuosina tein jopa 14 reissua Prismaan kuukaudessa, mutta tänään teen maksimissaan neljä.

Jos saat painon laskemaan yksinkertaisesti ahmimalla nykyistä vähemmän, sinun täytyy alkaa tottua pienemmin syömiseen. Yksinkertaista. Tarvitsen enää murto-osan aiemmista kaloreista ja sen vuoksi olen pystynyt nipistelemään ruokabudjetista 25 euroa lisää kuukaudessa. Uskon, että jatkossa kulutan ruokaan noin 85-100 euroa kuukaudessa ilman että jätän syömättä tai koen nälkää. Minimointi onkin paras väylä vapauteen. Vapaudessa syöt vähemmän ja tuhlaat energiaa siihen mitä rakastat eniten.
Kuka edes nauttii kaupassa käymisestä? Minimoimalla nekin säästän sekä rahaa että aikaa. Ennen muuta luontosi kiittää, ja saan enemmän aikaa nauttia siitä, josta oikeasti pidän kovasti. Kokeile hei nyt sinäkin!
Nautin kävelystä elektronisen tanssimusiikin kanssa ja on ihanaa katsella kun paunulaiset ajelevat ohi tietyin välein. Jos ratissa on minulle tuttu Marja, saan tervehdyksen ohjaamosta. Tämä piristää aina!

Bussikuskien antama ilo on elämässäni pisimpään kuin mikään ilo rahalla ostetusta tavarastani.

Unohda muut kauppakeskukset, ruokakauppaan kerran viikossa

Noin kaksi vuotta sitten olin seurustelemassa miehen kanssa vuoden ajan, joka ei osannut lompakkoa käyttää. Eron jälkeen elin tietysti kyseisen mallin mukaan vielä melko pitkään. Perustelin ylimääräistä kuluttamista sillä, että nyt voisin päättää raha-asioistani täysin itse. Vihdoin. Tämä johtaa väistämättä elämään laskusta laskuun. Tilanteeni ei onneksi ollut yhtä toivoton kuin muilla, mutta haluaisin siihen reagoida sapattilomalla. Olisi järkevääkin, sillä joudun elämäni kustantamaan loppuvuodeksesi itse.

Jouduin muuttamaan rutiineja, jotka ovat syvällä aivoissa. Bussikortin muuttaminen arvoksi oli hyvä alku: en nimittäin lähde enää kauppakeskuksiin huvikseen, koska se maksaa rahaa. Heräteostoksia en ole tehnyt aikoihin. En edes muista koska viimeksi kävin Ratinan kauppakeskuksessa tai vastaavassa. Prismassa kävin aiemmin jopa 14 kertaa kuukaudessa. Tuo oli lapsellisen helppoa rajattomalla Nyssen kortilla. Perustelin sitäkin sillä, että saan tuoreempaa ruokaa. Tuo johti ylimääräiseen shoppailuun.

Sapattilomallani ajattelin huumorilla, että pian loppuu. Enkä edes pitänyt sitä alkuun realistisena, että kävisin ruokakaupoissani maksimissaan kerran viikossa. Miten väärässä olinkaan? Toukokuussa kävin ruokakaupassa vain neljät kerrat! Ensimmäinen kerta oli paha, sillä pelkäsin ostavani liikoja tai vähän, ja matkustin paunulaisilla 1.5.21 ilmaiseksi äitini kausikortilla. Sitä mahdollisuutta hyödynnän useasti, siellä Nysse-liikenteessä, jos äitini ei kyseisenä päivänään tai hetkenään bussikorttia tarvitse yhtään.

Pidä hauskaa ostoskärryissä

Prismaani menen pitkän kauppalistan kera, josta en saa poiketa. Kauppakasseja kannan paunulaisilla niin, etten tarvitse edes kuntosalikorttejasi, koska Prismasta lähipysäkille on 700 metriä. Jos bussisi ei jätä kotiovelle, vaan menee lähistöllä, tulee sieltäkin 700 metriä kävelyä tällaisten kantamusten takia. Autottomasta elämästä nautin kuitenkin täysilläni, sillä en maksa kalliita kuluja, enkä seuraa sitäkään mitä vihervasemmisto tekee seuraavaksi teidän vahingoksi. Itse asiassa en edes äänestä, melkoista!

Kotona laitan jauhelihat ja kanat pakastimeen. Samaan lokeroon päätynevät myös leivät. Jääkaappiin laitan jugurtit ja muut viileässä säilytettävät, mutta maitoa en osta. Paunulainen bussikuski naurahti kerran, että miten mahduin näiden kanssa etuovesta, mutta mahduin kuitenkin ja meillä oli hauskaa. Sanoin tietysti suoraan, että jos en pääsisi paunulaisella, niin sitten kävellen kotiin. Autoton elämä on minulle pelkkää nautintoa, irtiottoni oravanpyörästä ja mahdollisuus elää ilman turhia kuntosaleja.

Kaupaton elämä säästää aikaa ja rahaa. Nykyisin teen nettiostoksia. Shoppailen tuotteita Kärkkäiseltä, mutta nykyään tankkaan Tokmannilla ilmaiseksi. Saan loputtomia lahjakortteja erilaisista paneeleista osallistumalla kyselyihin istuessani paunulaisissa tai kotisohvallani. En kadu yhtään sitä, että valitsen televisiottoman, kaupattoman, autottoman ja kuntosalittoman elämän. Kaikki tämä budjetteineen on juurikin olennaisin syy sapattilomaani. Elän mahdollisimman vähällä nähdäkseni hyvääkin elämää.
Ruokaa ostan vain kerran viikossa, muuten on markkinoilla hiljaista. Kauppakeskuksissa en käy. Verkkokaupoissa hyödynnän tarjouksia, mutta hankin tarpeen. En odota kassaa, vaan kassat odottavat minua.

Unohda kaikki turkkilaiset parturit, perusta hiussalonkisi kotiin

Olinpa töissä jopa kahden vuoden ajan perheyrityksessä. Tämä oli otollista aikaa käydä turkkilaisessa Brothers-parturissa. Jaksamista ei ollut leikata hiuksia itse, ja monesti halusi etätyön tuoman kotoilun vuoksi kokea jotakin uutta. Moni käy partureissa kohtaamisten vuoksi. On ihanaa kun parturi tervehtii. Joillekin tämä voi olla päivän ensimmäinen kohokohta. Ei enää minulle, sillä lopetin näissä partureissa käymiset. Tein tänään inventaarion kotonani ja löysin kaapeista uunituoreen Philipsin kotiparturin.

Kas näin, kotiparturi oli perustettu. En enää joutunut katsomaan aikatauluja, eli etsimään lähipysäkin vuorolistasta paunulaisia Tampereen kaupunkiliikenteen seasta. Eikä enää tarvinnut käydä suihkussa. En enää joutunut matkustamaan ruuhkissa tuonne Tampereelle 35 minuutin ajan. Enkä enää joutunut arvuuttelemaan jonotusaikaani parturiin. En enää joutunut arvuuttelemaan paluuaikaa paunulaisella parturista. Laskin, että työtä tekevänä kulutin kallista vapaa-aikaani jopa 2-3 tunnilla partureihin.

Nykyään menen muutaman metrin kylpyhuoneeseen, otan koneen käteen ja vartissa on tukka valmis, suihkuun on sieltä metri. Kaikkiaan parturikokemukseen menee vain 45 minuuttia sisältäen parturin siivouksen, suihkunne ja itse työn. Säästän jopa yli kaksi tuntia sillä, että en enää mene turkkilaiselle. Brothersissa parturityön hinta nousi 15 eurosta 18 euroon. Tämä oli loistavin syy toimia joulukuussa. Sanoinkin parturillesi, että tammikuussa ostan samalla rahalla oman tarjouskoneen Tokmannilta.

Säästä jopa 300 euroa vuodessa näin

Juurihan luit, että en osta yhtään mitään, jos tuote ei ole alennuksessa. En ole mikään hyvä parturi, eli enpä osaa tehdä tyylitukkia, mutta minulle riittää se perustukka. Sanotaan sitä nyt vaikka HalpaHalli-tukaksi. Ajattelen nettovarallisuutta, ja koska hiukseni kasvavat nopeasti, enpä halua maksaa 18 euroa kahden kuukauden välein. Säästän vuositasolla kaikkiaan 108 euroa. Samalla voin ajaa parran ja siistiä rakkaalla Bodygroomilla halutessani muitakin metsiä. En haluaisi valittaa, mutta parturiin en mene.

Täällä on kokonainen kauneussalonkisi kotona. Kaikki hoituu. Mikä parasta, jos et itse halua salonkia kotiin, voit edelleenkin täysin vapaasti istua autossasi surkastuttaen alaraajojasi ruuhkissa matkoillasi parturille. Joku kerta ehkä tajuat olennaisen: mitä kaikkea muuta olisit saanut aikaiseksi tuolla ajalla? Olisiko sinulla vihdoin aikaa lähteä kalastamaan tai rentoutumaan kesärannalle. Minusta se on upeaa, että et olisi riippuvainen parturista, shoppailusta, paksusta tilipussistasi tai jostain muusta onneesi.

Kuuntele minua jo tänään, se on oikeasti vapauttavaa. En kirjoittaisi tästä, jos tämä ei oikeasti toimisi. Tavallisena kuukautena selviän vuokran jälkeen noin 298 euron kuukausibudjetillani ja elän tavallista elämää nauttien luonnostani, ruoastani ja muistan laskutkin maksaa eräpäivänä. Elämästäni ei puutu mitään, eli myös hiussalonkini löytyy, ja Prismassa käyn tavalliseen tapaani kerran viikossa. En nauti kaupoissa, ja tästä syystä lopettelin partureissani ravaamisen, vain suositellakseni kohta sinullekin.
Perustin jo hiussalongin kotiini. Kulut: 30 euroa maksava tarjouskone Tokmannilta. Siivoan salongin itse ja mikä parasta voi mennä suihkuun. Ei tartu koronavirus, koska ei ole parturia iholla ja asiakkaitasi jonossa.

Unohda kalliit leffateatterit, tuo jatkossa leffaillat suoraan kotiin

Työskentelin vain kaksi ihanaa vuotta huhtikuun 2021 alkuun suomalaiselle perheyritykselle. Tämä oli ensimmäinen työpaikka, jossa työntekijöitä arvostettiin ePassilla. Ilmaisissa kuntotesteissä käynyt sai 200 euron sijasta 400 euron edun. Tämä ei ehkä liity aiheeseen vielä. Paitsi pian. Kyseistä summaa piti aina vuosittain tuhlailla jonnekin. Yksi tapa tuhlata sitä oli 80 euron sarjaliput Finnkinoon. Saatuani jo kahdeksan lippua, kävin katsomassa niitäkin leffoja, joita en normaalisti lähtisi fiilistelemään ikinä.

Kausikortti oli tuolloin mallia täysin rajaton, joten varsinaista matkakulua ei periaatteessa ollut. Olin piakkoin lähimmässä Hesburgerissa aterialla perustellen tätä asiaa työssä käymisellä. Leffateatteriini meno on kallista. Ei voida puhua pelkästä tarjouslipusta, vaan myös niistä matkakuluista, sekä tietysti herkutteluista. Voimassaolon vuoksi lippuja oli koko ajan kiire käyttää, etteivät vain menisi vanhoiksi. Tämä johti ralliin, jossa kävin katsomassa huonojakin leffoja kuluttaen Hesburgereihin taidollanne.

Maaliskuussa viisastuin sen verran, osittain kylläkin koronasulun takia, etten sijoittanut enää leffaan. Ostin lähes koko ePassilla sarjalippuja Lapinniemen kylpylään. Noin 300 eurolla sain 20 käyntikertaa ja sapattilomalla tuleekin käytyä paunulaisilla rentoutumassa kolmen tunnin nonstop-kylpylöissäni. Aikaa on, eikä ole koko ajan kiire mihinkään, että nyt pitäisi lähteä jopa seuraavaan asiaan. Sapattiini hankin tarjouksesta Viaplayn. Työ tarjosi kolme kuukautta yhden hinnalla sopivasti ennen lähtöäni.

Minimoi leffateatterit kotiteatteriin

Tämä on upea vaihtoehto korvaamaan kalliit Finnkinot, enkä enää käy leffoissani Hesburgerin kautta. Budjetti leffoille on pienentynyt. Sarjoista en juuri välitä, joten tarjousajan loputtua Viaplay sulkeutuu kesäkuun lopussa. Palaan vuokraamaan elokuvia kolmen euron kertamaksullani. Tulee halvemmaksi, koska mielestäni 3-9 euroa kuukaudessa katselumäärästä riippuen on halvempaa kuin Viaplayn oma 13 euroa. Jos katsoisin Viaplayssa heinäkuussa vain yhden leffani, tulisi sen hinnaksi noin 13 euroa.

Minimalismi ja budjetointi on minulle tänään sitä, että en nyt osta juuri mitään normaalihintaan, ellei kyseessä ole ruokaa. Viaplayssa tulee varmasti kuukauden tai kolmen päästä viesti puhelimeenne, että kaipaamme sinua! Kokeile meidän Viaplaytä vain vitosella kuussa! Kokeilen niin ihmeessä ja peruutan sitten taas. Toisaalta kokeilujakson saisi myös Netflixiltä ainakin kerran vuodessa. Kesällä haluan kyllä paneutua lähiluontoonne ja Metsäkylän ihaniin maisemiin. En ole Amsterdamissa, mutta nautin silti.

Pääasia on nyt se, että voin iloisesti sanoa nauttivani myös leffateatterittomasta elämästä. En tarvitse Finnkinoa, ja jos leffa teatterin kankaalla on oikeasti kovin hyvä, maltan odottaa tämän ilmestymistä vuokraamoihin. Vuokraan elokuvia Google Playn vuokraamosta. Ostan lähimmästä kioskista 15 euron Play-kortteja, joista leffabudjettia riittää noin kolmeksi kuukaudeksi. Vuodessa käyttäisin elokuviini vain 60 euroa ja verrattuna Viaplayn 155 euron vuosihintaan säästö on jo menevä ilman bussirallia.
Leffateatterit kysyvät aikaa: matka-aikaa, ruokailua perillä, kalliita herkkuja ja lippu maksaa itsessään liikaa. Se, että täytyy katsoa mainontaa, vaikka on lipustaan maksanut, on hyvää huumoria.

Unohda kaikki mitä tiedät kuluttamisestasi, lähde pyöräilemään

Minimoin kaupat, teatterit ja parturit? Kyllä, mutta se kannattaa. Ehkä tuohon voisi vielä lisätä, että minimoin työn, ja olen sapattivapaalla. Sapattivapaa alkoi huhtikuussa 2021 ja lähdin samalla innolla pyöräilemään. On niin houkuttelevaa, että on aikaa, aikaa ja aikaa. Enemmän aikaa on energiaa. Enpä muista, koska viimeksi olisin pyöräillyt. Tämä tuo meidät seuraavaan asiaan merkinnässä: ota mallia kaikesta uudesta ja lakkaa tekemästä sitä, minkä tiedät olevan toimimatonta kuraa budjetoinnissa.

Budjetointi ei ole sitä, että elät läpi kuukauden ja säästät, jos jotain jää. Voin sanoa, ettei jää mitään. Siirrä palkasta palkkapäivänä vähintään 30-40 prosenttia, ja siinä sinulle budjetti. On pakko kiristää. Voit kiristää helposti lopettamalla teatterit, parturit, Ratinat ja Ideaparkit. Sapattilomalla maksetaan vielä palkkaa ajastani, sillä pääsin käyttämään jäljellä olevat lomaviikot. Niitä olikin tässä neljä. Aion mennä OnniBus.comilla Hämeenlinnaan, ja ennen tuota Väinö Paunu Oy:llä kävin Hämeenlinnassa.

Tällä reissulla olin jo, ja koska paunulainen tulee aivan satamasta, niin Hämeenlinnassa huomaan että koronasta huolimatta suomalaiset viinakuriirit ostelevat jo tuontiviinaa ja -olutta pahaan oloonsa. He lähtevät sinne, vaikka matkailu ei ole suositeltavaa, itse en ulkomaille lähtisi viruksiasi hakemaan. Itse asiassa en edes juo, joten omat kaljakärryt vein Kieppiin aikaa sitten. Nekin olivat vain muuttoapunasi, sitten turhakkeesta oli pakko luopua, koska tiesin ettei minusta viinakuriireja saa mistään hinnoista.

Aloitin sapattiloman pyöräilemällä

Vaikka sieltä Virosta saisi ilmaista viinaa, en menisi. Liian vaivalloista jonkun viinan takia. Miksi ei voi ostaa sitä viinaa lähikaupoista, jossa on kaikille tuttu Alko, onko se liian kallista? Jos oli kallista, voisit varmaan budjetoida? Entä saako budjetissa näkyä paljonko menee vuositasolla viinaan? Penno kertoo. Jos lopetat juomisen, sinulla tulee olemaan ylimääräistä rahaa. Raha tulee polttamaan taskussa, tilillä ja sijoituksissa. Sillä vaurastut, kun taas juomalla tuhlaat lisää, ja lähdet uudestaan kuriirihommiin.

En ymmärrä näitä suomalaisia viinaturisteja. Jälleen kerran suren, että Väinö Paunu Oy:n tavaratilassa on Matkahuollon pakettien lisäksi SuperAlkon ja Viinapörssin viinoja, laivan oluita ja kaikkea muuta. Kukaan ei kuljeta taitettavia polkupyöriä, retkeilyvarusteita taikka matkalaukkuja ilman pienintäkään turhaa. Ei sellaisia, kun niissä ei ole sitä alkoholia. Ei pääse humalaan pyöräilemällä tai retkeilemällä. Vaikka juuri nämä asiat ovat niitä oikeita asioita, jotka tuovat onnellisuuttasi, sisältöä ja rikkautta.

Miksi minimoin juuri ne asiat, joihin monet juoksevat? Perheet kokoontuvat Finnkinoon, työtä tekevät lähtevät kahden viikon välein partureille, ja lapsista vaareihin mennään kuluttamaan. Jos rahoja tulee, niin se on pakko kuluttaa, näin ajattelee moni lapsi. Minusta lapsena on ihan ok tuhlata vähiään, mutta että ihminen näkee samat 40-, 50- ja 24-vuotiaat viinakuriirit miltei jokaisella EB-pikavuorolla täältä Hämeenlinnasta kotiin? Kuski avaa tavaratilan jo, ja usein järkytyn miten paljon viinaa siellä taas oli.
Suomalaiset viinakuriirit matkaavat Viroon omilla autoilla tai halvoilla pikavuoroilla laivalle. Viinan yleisyys, ja se valtava juoksukilpailu viinan kanssa ensimmäisenä tulevaan HSL-ratikkaan, on huvittavaa raittiille.

Yhteenveto: minimoit kaikki tarpeeton taloudelliseen vapauteesi

Suosittelen budjetointia muillekin. Minimalistina harkitsen jatkuvasti sitä kannattaako budjetoinnista maksaa. Toshl Finance ei ole miellyttänyt, mutta YNAB oli oikeastaan vielä huonompi. YNAB on paitsi kallis 70 euron vuosikulullaan, se on minulle täysin tarpeeton. Kahden kuukauden ilmaisjakson aikana en kokenut, että kyseinen sovellus antaisi minulle taloudellista mielenrauhaa enemmän, kuin sitä olisi jo valmiina tässä ja nyt. Rekisteröidyin kuitenkin Pennoon. Kotimaisena tuo on maksuton nyt ja aina.

Pennoa käytän sillä tavalla väärin, että en syötä ohjelmaan kuukausittaisia tuloja, vaan kuukausittaista budjettia. Toukokuussa 2021 budjettini on 717 euroa, joka vuokralaskun jälkeen antaa noin 285 euroa shoppailurahaa. Tästä kustannan muiden muassa sähkö-, vakuutus-, puhelin- ja ruokalaskun. Annan itselleni pienen luvan kuluttaa 20 euron nostoni haluamallani tavalla vaikkapa herkutteluuni. Minusta täällä Suomessa voi elää luksuselämää vähemmällä budjetilla, tämä tietysti ilman kulutusjuhlaanne.

Hedonistinen oravanpyörä on nykyään kansantalouden mittari. Enpä koe, että jään kamalasti mistään paitsi, jos minimoin ostokerrat kolmeen tai jopa kahteen kertaan kuukaudessa. Ostan halvinta, koska maksamalla enemmän ei aina saa parempaa vastinetta rahalle. Jos saa, niin halvempi tuote on riittävä, ellei lähes hyvä. En voi pakottaa ketään minimoimaan, mutta jos saan yhden heräämään, olisin otettu. Heti, kun tilanne sallii, lähden päiväreissulle Tallinnaan. Juhlia saat välillä, rahaa pistää haisemaan.

Minulla ei ole perhettäni elätettävänä, en asu hienossa talossa Helsingissä, en omista autoa ja pärjään vallan mainiosti ilman aiemmin mainittuja partureitasi tai leffateattereita. Kyseiset asiat ovat minulle jopa täysin merkityksettömiä. Vuokraani maksan 432 euroa kuukaudessa sisältäen 10 Mbps -nettini ja rajattoman veteni. Tämän rinnalla karsastan lentomatkailuasi ja kierrän tyylillä rakennetut Sokoksesi kaukaa. Koen, että en nauti shoppailustani edelleenkään. Haluan elää niin vähällä kuin mahdollista.

Nyt kesäkuussa aloitan kokeilun. Budjetti on niin tiukilla jatkossa, että teen vain pakolliset ostokset. Edullisen vuokran jälkeen budjetti laskuihin ja muuhun ostamiseen on näyttävät 250,84 euroa. Vain hiussalonki kotiin, ja pääset säästämään jopa 300 euroa vuodessa aitoa rahaa, kokeile vaikka heti.

Seuraa tätä blogia niin tiedät kuinka onnistun! Jäänkö kesäkuussa plussalle vai peräti miinukselle?

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Terve,


Olen mies joka on löytänyt jotain hyvin mielenkiintoista ja hyvin erityisellä tavalla. Minulla on nyt elämässä kriisi, ja koska tuntuu että samat ongelmat on seuranneet aina, aloin tutkia itseäni. Pohdin mikä asia minussä aiheuttaa sen, että koen ulkopuolisuutta kaikkeen. Luin persoonista ja törmäsin INFJ-persoonallisuuteen. Kuvaus siitä sopi itseeni täysin. Tein testin, ja se vahvisti asian. Vahvistukselle vahvistuksen sain kun luin suomi24 palstalta ihmisten kokemuksia samasta persoonallisuudesta. Ne olivat kuin kuvauksia itsestäni. Löysin sitä kautta myös tämän blogisi.

Jos haluat jutella aiheesta niin kommentoitko tähän viestiin, niin jos toinen vaikka antaisi sähköpostinsa.
Hei, hienoa jos löysit itsesi INFJ-persoonallisuudesta.

Tervetuloa kotiin! Hienoa, etten ole ainoa joka kokee itseni ulkopuoliseksi vähän kaikesta. Lukiessani kommenttiasi, luen samalla elämästäni. Se tuntuu niin samaistuttavalta. Olen itsekin tehnyt kyseisen testin vähintään kahdesti, koska en alkuun meinannut uskoa sitä ensimmäisestä kerrasta psykologin lataamana. Nettitesti teki minusta INFJ:n samalla tavalla ja oli pakko samaistua tulokseen. Sähköpostini löytyy Yhteystiedoista, jos haluaa jutella tästä asiasta yksityiskohtaisemmin. Hyvää kesää sinulle, hei hei!

Viikon luetuimmat blogissa

Paunulla päiväreissu kauas Caribialle

Suomi on auki, kylpylähaaste tulille...

Näin tunnistat narsistin tuoreeltaan

Tästä 100 asiaa, joista en pidä yhtään

Paunulla 10 vuotta ajelua, nyt loppui

Näin helposti tunnistat minimalistin

Pirtilillä ei Paunun ahdinko ikinä lopu

Nuuka kesäretkellä Kuhmoisissa, €14

Ostolakko on kapitalistin painajainen

Jyri omistaa minimalistina 296 asiaa