Urapolku ja treenit ovat hukkaan heitettyä energiaa

Paunulaisella töihin? Ei enää.
Moni kulkee päivittäin töihin autolla, pyörällä tai julkisilla. Tämä on hukkaan heitettyä energiaa, kuten kaikenlainen liikunta, ja orjamaisesti suoritetut käynnit kuntosalille. En ole liikkunut päivittäin kuukausiin ja painoni on laskenut edelleen. Noin 95 kilogrammasta saavuin 80 kiloon.

Et nähdäkseni tarvitse liikuntaa siihen, että miestissit ja kaljamaha lähtevät. Sapattivuoden aikana työssäkäynti on pudonnut ja samoin olen vähentänyt turhaa liikkumista. Energiaa on enemmän, kun aiemmin energiaa ei ollut edes ruoanlaittoon, koska paloin loppuun tuntien työmatkoilla julkisilla ja konttorituolissa. Ajattelin, että olin masentunut, koska en jaksanut tehdä mitään.

Lopputulos on se, että en ollut masentunut, vaan yhteiskunta odotti minusta väsymätöntä robottia. En ihmettele, että matkalla yhteiskunnan normeihin eli parisuhteeseen ja urapoluille kartutin vähitellen kilojani. Ei ollut aikaa tampata mattoja, eikä pahemmin tanssia elektroniseen tanssimusiikkiin lieteni äärellä, paitsi nyt. Helpointa oli tilata Kotipizzaa olkkariin kuin irtisanoutua töistä työuupumukseen. Sanoisin, että kaikenlainen turha suorittaminen täytyy jättää menneisyyteen. Et ole mikään kone.
Minä kommentoin blogeihin, koska ei ole sosiaalista mediaa. Haluan korostaa painonpudottajille sitä, että ostavat tavoitteisiinsa uusia lenkkareita, kuulokkeita ja vaatteita. Uutta jotain vain aloittaakseen sen projektin. Rolle osti jopa noin 20 euroa vuodessa maksavan apin, johon hän tilastoi mitä syö. Hän alkaa juosta, mutta samalla budjetti kasvaa YNABissa. Moni taklaa läskejä sillä, että syö vähemmän, ja se toimii. Muut tuhlaavat satasia, että voivat edes aloittaa taistelun kilojaan vastaan, huh? Miksi?

Tuntuu oudolta, että faktaa ei uskota. Oletteko nähneet minkään älyrannekkeen valmistajan sivuilta oikeaa tietoa mihin nuo Kiinassa valmistetun elektroniikan kaloriarvot ja stressitasot edes perustuvat? Entä löytyykö faktaa siitä, miten matkoja lasketaan? Ei. Eräs rannekkeen käyttäjä testasi asiaa ja kertoi minulle tuloksesta. Puhelimina olivat A51:t, ja samat rannekkeet. Aloittivat treenin samasta kulmasta, mutta lopuksi tulos oli erilainen. On naurettavaa perustaa kokonaista ruokavaliota huumoridataan.

Ihmiset käyvät useasti töissä, joka sen painonnousun stressillä osaltaan aiheuttaa, ja sitten ostelevat rahalla motivaatiota homehtuneisiin läskeihin etätöissä ja avokonttoreissa. Ylipaino laskee heti, kun lopettaa tämän oravanpyörän esimerkiksi jättäytymällä kilpailusta. Ei, sinun ei tarvitse lopettaa töitä, jos et sitä halua. Voit ehkä lakata suorittamasta koko ajan. Mikähän juttu meissä suomalaisissa on, että kaikkea pitää suorittaa. Emme sekuntiakaan lepää, emme edes Jumalan lepopäivänä sunnuntaisin.

Olen ehkä Rollesta väärässä, mutta minulla ei olekaan miestissejä tai kaljamahaa, miksiköhän? Roni suuttui kommenteista niin, että päätti sittemmin poistaa ja suodattaa seuraavat. Heikko itsetunto?
Firmat palkkaavat tekijöitä ja sitten tarjoavat tuoleihinsa homehtuneille erilaisia liikuntaetuja. Ihmiset käyvät lenkillä juoksemassa ympyrää, kun samalla voisivat vaurastua tai tampata olohuoneessa tanssimusiikkiin.

Toisaalta ei ollut koskaan pahemmin sitä aikaa, tai ennen mainittua energiaa, hyödyntämään ePassi-etuja. Mielestäni 40 tunnin työviikko joutaisi pois tai vähintään työmatkojen saisi kuulua työaikaan. 

Omalla kohdalla työpäivän päätteeksi jäi neljän tunnin potti vapaa-aikaa joka kului väsymykseen.

Et tarvitse saleja, vaakoja, sovelluksia tai rannekkeita

Tätä en voi liikaa korostaa. Omistin nimittäin sovelluksia ja rannekkeita. Ongelma rannekkeissa on se, että ne ennen pitkään uuvuttavat. Sinusta tulee rannekkeen orja. Tulet lähtemään ylös joka päivä vain pysyäksesi tavoitteissa. Lepopäivistä ei tietoakaan. Moni palaa loppuun Fit-rannekkeen kanssa. Tästä haluan varoittaa julkisesti. Meille myydään ulkoliikuntaa jo yläkoulussa, mutta harva opettaja opettaa sitä tärkeintä: paino laskee ilman liikuntaakin, yksinkertaisesti syömällä nykyistä vähemmän.

Nyt haluan korostaa, että en halua vastustaa liikuntaa. Liikunta on tarpeellista. Näen päivittäin samoja ihmisiä, jotka jopoilevat, juoksevat tai lähtevät kuntosalille. Se on niin väärin. Et tarvitse niin aktiivista liikuntaa laihtumiseen. Liikuin aiemmin 10 000 askelta päivittäin ja paloin siinä loppuun. Huonoinakin päivinä piti lähteä takaisin ulos, jotta ranneke kertoisi saavutetuista tavoitteista. Stressasin numeroita ja kävin vaa'alla päivittäin. Koin olevani tämän pelin kiistaton orja. Paino lähti jopa nousuun.

Vaikka ranneke kertoi, että kävelin 20 000 askelta ja tuhlasin aitoja kaloreita, palasin kotiin syömään palkintoja. Parhaimmillaan palkitsin liikkujaa ennen lähtöä herkuilla. Tämä on väärin, koska tänään sinun et tarvitse nostaa kalorien kulutusta, paitsi jos teet raskaita ohjelmia kuntosalilla tunti putkeen. Silloinkin kalorien lisäys on niin pieni, että on hankala arvioida mitä sinun tuleekaan syödä sen eteen. Luulen, että todellinen syy kansan ylipainoon on se, ettemme osaa laskea haarukkaa pöydälle.

Jos olet ylipainoinen, syöt liikaa! Myönnä se. Kyllästyttää kuunnella niitä, jotka väittävät pullukkana, että "En ole taaskaan liikkunut enemmän". Sinun ei tarvitse liikkua enemmän, että laihdut heti. Sinun täytyy puolittaa annoskoko. Autoin naapurin rouvaa tavaran minimoinnissa, joten hänen pyynnöstä vein osan astioista Kieppiin. Mummo näytti 60-70-luvun astiastoa. Vertailin sitä tämän päivän Ikea-astiastoon ja järkytyin. Ruokalautasen koko oli 60-luvulla jopa puolet pienempi kuin koko nyt.

Tästä innostuneena, ja kiitos vinkistä mummo, syön nykyään kaikkia annoksia leipälautaselta. Tämä vastaa silmämääräisesti 60-luvun ruokalautasta. Ero oli niin valtava lautasten koossa, että en yhtään ihmettele miksi nykyään ylipaino on voimissaan sen lisäksi että stressaava työ konttorituolissa tukee sitä mainiosti. Henkilökohtaisesti päätökseni oli oikea irtaantua työelämästä edes kauniiksi hetkeksi. Pakonomainen liikkuminen, koska kaikki muutkin tekevät niin jäi, ja sen sijasta joogaan kotona.

Kotioloissa voi kuluttaa kaloreita mainiosti esimerkiksi tamppaamalla mattoja, siivoamalla ahkerasti, tanssimalla elektroniseen tanssimusiikkiin tunti putkeen tai harrastamalla joogaa. On täysin turhaa lähteä juoksemaan ilman oikeaa päämäärää, ja voit tällä tavalla säästää omaa aikaa. Olen puolittanut suoritusten kestoa. Täysin turhaa juosta hiljaa 11 kilometriä, kun voi juosta TÄYSILLÄ kilometrin ja se on siinä. Olen palomieskunnossa, vaikka en liiku enää juuri yhtään. Harkitsen vaa'an minimointia.

Tarvitset frugalismia, sapattivuosia, veganismia ja kotoilua

En tiedä mistä se johtuu, mutta me liikumme enemmän kuin pitää. Sen jälkeen valitamme kipujamme. Kulutamme itsemme puhki ainaisella liikunnalla ja työmatkoilla, jotka vievät elämästämme jo vuosia, elleivät jopa enemmän. Frugalismi on parasta juuri tänään. Syön niin vähemmän verrattuna liikkuvaan minääni, että kesäkuussa ruokaan uppoutui 125 euron budjetin sijasta noin 80 euroa. Syy vähentää sitä liikuntaa, oli nimenomaan se rahallinen säästö, koska en ole kuitenkaan mikään pullukka enää.

Koin, että kun 95 kiloinen Jyri muuttui alle vuodessa 80 kiloiseksi Jyriksi, pääsin päätepysäkille. Turha on enää juosta itseään puhki, kun painoa voi ylläpitää syömällä vähemmän. Syö vähemmän ja kuluta enemmän. Sapattivuonna en liiku enää töissä, joten minulta kuluu vähemmän energiaa, ja tällä tavalla pääsen vähentämään hyvällä tavalla kalorien saantia. Stressaavassa it-alan työssäni oli helppoa ahmia herkkuja tietäen että se ei kuitenkaan hyväksi ole. Nykyään en herkuttele, lohtumunkki on muistoja.

Aiemmin nautin suklaalevystä sen vuoksi, että liikuin enemmän. Todellisuudessa voit olla liikkumatta metriäkään ja paino laskee jopa nopeammin. Edelleen, sinun täytyy syödä vähemmän. Veganismi on tullut aiemmin tutuksi sillä tavalla, että kävin Paunulla Vegekaupassa. Syön nykyäänkin todella paljon vihanneksia ja hedelmiä, mutta toki ajoittain grillaan mehevää ruokaa, ja syön täysillä. Keskiviikkona menen Ajiton sushibaariin, ja syön itseni ähkyyn. Keskiviikko on silloin liikunnallinen päiväni.

Haluan korostaa, että vaikka en liiku enää joka päivä, heitän ilman mitään ongelmia liikuntapäivinä 20 kilometrin kävelylenkkejä tai 50 kilometrin maastopyöräilyjä. Edelleenkin, palomieskunto on ja pysyy, kun ei tarvitse rasvaa ja nestettä laukussa kantaa. Ymmärrän enemmistöä, jotka painonlaskun vuoksi alkavat liikkua enemmän. Sallittakoon. Hukkaatte kuitenkin mielestäni energiaa siinä, koska painoa voi pudottaa kotisohvalla ahmimalla vähemmän ruokia ja poistumatta ulko-ovesta minnekään.

Kotoilu on minusta ihanaa. Ihmiset ovat ohjelmoituja pikku roboteiksi. Oma energiataso ei millään riitä juosta työpaikoilla joka päivä ja sitten ruokakaupoissa ja sitten iltalenkeillä ja sitten lääkäreillä. Elämä ei ole mikään suoritus minulle. Joskus nautin elektronisesta tanssimusiikista koko päivän ajan liikuttamatta persettäni mihinkään. Olenko 100 vai 90 kilogrammaa? En todellakaan. Olen edelleen 80 ja tässä pysyn. Vaaka tulee todennäköisesti muuttamaan täältä pian pois frugalismin nimissä.

Et tarvitse vaakaa laihtumiseen tai laihana pysymiseen. Näet peilistä, milloin on syytä ryhtyä toimiin. Ei siihen numeroita tarvitse. Toisaalta mittaan vyötärön ja pystyn siten reagoimaan heti jos läskejä alkaa kertyä. Älyvaakoja en ole koskaan ymmärtänytkään. Sen ymmärrän, että älylaitteiden ympärillä pyörii suuri bisnes. Olet sen uhri, jos sinulla on älyvaaka, älyranneke tai urheilusovellus. Miten pysyn laihana, vaikka en edes tilastoi kalorien saantia tai kulutusta? Katson tuote-etiketit ja se on siinä!

Mitä opin sapattivuoden alkumetreillä? Elämä ei ole kisa

Sapattivuoden alku on minulle opettavaista aikaa. Opin, että elämää ei tarvitse suorittaa juoksemalla urapolulla, tekemällä töitä hiki hatussa toivoen, että esimies huomaa ja nostaa palkkaasi. Nettona sain palkkaa juuri ja juuri yli köyhyysrajan, joten se oli tärkein syy irtisanoutua työpaikalta sen lisäksi että uuvuin siellä. Jos olisi ollut vähän kalliimpi vuokra, olisin joutunut hakemaan pientä asumistukea, että pärjäisin elämässä. Onneksi asun halvassa vuokra-asunnossa, joten tähän ei ole tarvinnut ryhtyä.

Huomasin samalla miten ohjelmoituja olemme. Entiset työkaverit kyselevät joko löysin uutta työtä. Ei ymmärretä, että elämää on muuallakin kuin siellä konttorilla, ja nyt haluan nauttia vapaudesta. Siksi valitsin kaksi sapattivuotta, vähintään. Ainakaan kahden vuoden ajan en tule tekemään työtä. Haluan elää elämää, enkä millään voisi kuvitellakaan itseäni tilanteessa, jossa olen kokoaikatyössä vielä 37 vuotta ennen kuin pääsen lopulta 67-vuotiaana eläkkeelle. Olen nuori, mutta ymmärrät pointin.

Haluan kertoa massalle, että elämä on liian lyhyt kokoaikatyöhön. Vaikka en ole työpaikalla, enkä etsi urapolkuja, kehitän itseäni ja tänään siihen on aiempaa enemmän energiaa. Löysin musiikkipalvelusta nimeltä Deezer vanhan tutun happy hardcoren soundin ja nyt tutkin sen hauskoja vuosikertoja tehden soittolistaa. Itken siitä, että elämäni on näin onnistunut. Olen vihdoin iloinen ja jokainen askel minkä teen päivittäin tuntuu oikealta. Kokoaikatyö muutamalla hassulla viikolla lomaa ei ole minun juttu.

Elämä ei ole enää kisa. En tee töitä tienatakseni, että palkkapäivänä lähtisi tilaus vetämään. En juokse joka päivä, että täytyisi ostaa välillä uudet lenkkarit motivaatioon. En ole rikki, että elämäni hyvyyttä mitattaisiin sillä, miten paljon enemmän pystyn hankkimaan paskaa, jota en todellisuudessa tarvitse. Elämä on mielestäni aina hukkaan heitettyä aikaa, joten mikä on sinulle sitä tärkeintä? Ehkä juoksun sijasta voisit sijoittaa itseesi ruokavalion kautta? Ruoka on nimittäin asia numero yksi ylipainoon.

Katso mitä suuhun pistät. Haarukka hermolomalle. Lopeta jo syöminen pahaan oloon ja säännöstele aterioita. Älä syö joka välissä. Olen aidosti sitä mieltä, että urapolku, liikunta, kuntosalit ja moni muu arkinen asia on hukkaan heitettyä energiaa. Kaikki opiskelevat, jotta saavat hyväpalkkaisen urapolun, jotta voivat maksaa asuntolainaa ja työssäkäyntikuluja. Tai näyttäytyvät töissä, jotta voisivat maksaa kalliit ravintolat, siivoukset ja tehotreenit, jotka johtuvat tästä työssä käymisestä. Oravanpyörä?

Olin niin kyllästynyt elämääni heräämällä aamukuudelta, että voisin tehdä töitä muiden unelmiin. Nyt minulla on omat unelmat, tämä blogi ja oma terveys. Haluan elää onnellisena ja aiempaa vähemmällä. Ilman selkävaivoja. Eivätkö ihmiset halua elää omaa arkeaan, tehdä niitä töitä jotka siihen kuuluvat? Tampata mattoja, leikata ruohikkoa, kuunnella elektronista tanssimusiikkia ja nauttia sapattilomasta. Se on tehnyt minun elämästäni niin merkityksellistä ja niin onnellista. Miten voisin auttaa muita?

Loppusanat

Hevari nimeltä Roni "Rolle" Laukkarinen kirjoitti eilen pätevän merkinnän laihtumisesta blogissaan Rollemaa. Tapa laihtua toimii varmasti. Annan kuitenkin paljon helpomman vinkin lukijoille. Jos syöt vähemmän, et tarvitse sitä liikuntaa, ja painoa laskee jatkuvasti. Ihmiset, muistakaa sen tärkeimmän, että sitä elämää ei tarvitse suorittaa päästäkseen hyviin tuloksiin. Tänäänkään en aio liikkua kotigrilliä pidemmälle ja näköpiirissä ei ole painonnousua. Syön nimittäin aina vähemmän kuin kulutan.

Tunnen myös erään paunulaisen bussikuskin joka jopoilee kesäaikaan miltei päivittäin. Ymmärrän, että kuljettajana päivätyö on pääasiassa istumista, mutta tässäkin liikuntaa saa vähentää melkoisesti, kunhan pitää kalorien tulon hanskassa. Minua ei todellakaan haittaa, että ihmiset liikkuvat, mutta se vaatii enemmän kaloreita. Jos haluat tulla frugalistiksi, sinun täytyy minimoida kaikki. Minimoimalla liikunnan voit laskea ruokabudjettia reilusti. Tässä kuussa ruokabudjetti on Pennossa 85 euroa.

Näitä asioita en pakota kokeilemaan, en tietenkään jos sinulla ei ole edes pienintä varaa irtisanoutua, omaan puskurirahastoon. En myöskään vihastu, jos jatkat älytöntä juoksua 11 kilometriä joka päivä. Tärkeintä on se, että pääsen itse nauttimaan normaalista painosta istumalla sohvalla ja tekemällä sitä mitä oikeasti rakastan. Kirjoittamista, itsekehitystä ja vain elektronista tanssimusiikkia. Rakastan toki liikuntaa, mutta tänään se on minulle sitä, että en ole liikunnan ja sovellusten orja omilla ehdoilla.

Omat ehdot sanelevat koska teen töitä vuokseni ja koska liikun mielikseni. Ei tarvitse juosta päivittäin ensin työpaikalla ja sitten lenkillä sen vuoksi, että oli homehtunut konttorituolille ilman arjen joogaa. Kuinka voisin auttaa muita ymmärtämään, että tämä ainoa elämä ei ole vain jatkuvaa suorittamista?

Vapaudesta oravanpyörän kyytiin pääsee kyllä halutessaan hyppäämään uudestaan.

Paras vinkki kaikille: fiksaa ruokavalio ennen liikuntaasi.

Kommentit

Viikon luetuimmat blogissa

Painonhallinta alkaa nopeiten seuraavasta eurosta

Viimeinen tilaisuus nauttia paunulaisista linjalla 1

Näin tunnistat narsistin empaatikkona

Heinäkuun budjetti 225,84: "Ihmiskoe voi jatkua"

Kuinka päädymme narsistin verkkoansaan