Paunulla extempore-retki Ylöjärvelle

Uusi aamu. Herään aamukuudelta pyjamassa. Toivon saavani aikaiseksi menevän artikkelin matkoista, joita frugalistina nautin tässä vähän aikaa sitten. Kasilla Haukiluomaan, kiitoksia. Niin tapahtuu myös illemmalla, jolloin matkustan Tesoman uimahallia kohti vapaalla. Sapattivapaa on siitä ihana, että voit elää oman kellon mukaan. Voit lähteä minne vain kysymättä asiasta esimieheltäsi. Kaikki paikat, jonne lähden, eivät ole kovinkaan kalliita. Väinö Paunu Oy:n kyyti Pirkkalasta Haukiluomaan on 2,10 euroa.

Aamulla nouseminen täynnä energiaa, iloa ja voimaa on minulle suurin sensaatio koskaan. En muista milloin olisin noussut tällä tavalla työelämään. Ehkä kerran vuodessa, tai joskus palkkapäivänä. Palkka upposi kaiken maailman turhuuteen, kuten lomamatkoihin ja järjettömään kaupparalliin. Nykyään en osta, sillä elämässä on jo ihan hyvin kaikkea tarpeellista. Ulkomaille en enää halua, koska paunulainen matka Haukiluomaan on paljon parempaa, iloisempaa sekä taloudellisesti tyydyttävämpää h-hetkeä.

Tiedän, että mikäli menen sinne ajan Haukiluomaan, en tarvitse lentoja, pikajunia, hyviä hotelleja tai mitään muutakaan. Luottokorttia en ole tarvinnut elämään vielä kertaakaan. Matkailu kotimaassa on melko ihanaa, koska matkan jälkeen en odota laskua luottokorttiyhtiöltä. Itse asiassa sapattivapaa on sellaista arkeilua, että siitä ei halua lomailla. Olen lomalla joka päivä. Melko vapauttava lomafiilis aina, aina uusin aamuin. Enpä tiedä miten voisin myydä paremmin, sapattivapaa kannattaa koittaa itse.

Eilen kävin Euron päivillä. Citymarketissa hoidin edullisia ostoksia kymmenen euron budjetilla. Sain tarjouslihaa, -leipää että -juustoa tasarahalla. Nautin vapaudesta, koska kerkiän hyötyä tarjouksista vaikka Euron päivillä. Esimerkiksi eräs bussikuski, jonka kanssa joskus juttelen, ei juuri Euron päiville koskaan ehdi. Paunulla työpäivä on Nysse-liikenteessä 12 tuntia, joista maksimissaan yhdeksän tuntia saa olla ajoa. Muu on palkallista tai palkatonta taukoa. Työpäivät ovat haastavia, vievät vapaa-ajan.

Bussien kuljettajilla ajoaika voi olla kahdesti viikossa kymmenen tuntia. Paunulla eivät ole ainoita, sillä kaikissa bussifirmoissa tehdään yhdellä sankarilla aivan järjettömät työmäärät. Surullista, mutta niin arkipäivää.

Jos olen jotenkin aitona, niin kerron olevani pyöristynyt tästä työmäärästä. Kerron silti, että arvostan kuljettajien työtä, koska ilman en olisi huomennakaan päässyt Haukiluomaan hyvällä palvelulla.

Toivon, että jokunen päivä bussikuskeja olisi enemmän tasaamaan ajoaikoja. Ei hyvä näin.

Paunulla Haukiluomaan: "Järjettömiä työaikoja, miksi näin"

Kuljettajan ajoaika bussissa on kaikki se aika, minkä ajoneuvo eli vaikka tämä #141, ajaa liikenteessä. Viikoittainen ajoaika saa olla enintään 56 tuntia samalla bussikuskilla. Minusta tätä pitäisi muuttaa, eivätkö kuljettajat ansaitse vapaa-aikaa tai aikaa perheelle? Sama asia, vaikka mennään Länsilinjojen autoon, heilläkin samoja kuljettajia näkyy aamusta iltamyöhään. Marja kertoopi minulle, että jos yksi päivä on 7-7, hän ehtii sen jälkeen kotiin peseytymään ja saman tien joutuu sängylle huomiseen.

Silloin odotti seuraava 7-7. Kuvittele, että tulet kotiin, etenet suihkuun ja syöt, etkä edes ehdi auttaa puolisoasi vaikkapa kodin askareissa? Enpä ymmärrä miten tällaista työtä voi tehdä niin, että jaksaa. Naiskuski oli sitä mieltä, että jos hän ei pääsisi lenkkeilemään mikäli aikataulu sallii päättäreillä, niin eihän hän sitä jaksaisikaan. Sekin auttaa, että palkattomalla tauollaan pääsee välillä metsään lenkille. Lähetin aitoja voimia hänelle ohjaamoon, koska olen melko surullinen, mutta samalla kiitollinen.

Olen kiitollinen hyvästä palvelusta, mutta samalla surullinen että näen Marjan niin aamuseitsemältä kuin iltaseitsemältä liikkuessani Tampereen seudun joukkoliikenteessä. Se ei vain käy päähäni, että jotkut keskittyvät työpäivään 12, jopa 13 tuntia päivässä, yhdeksän tunnin ajolla. Jos nautit tauostasi, menetät aikaa, mikäli bussilinja on myöhässä. Ajoittain ajetaan myöhässä jopa 7-14 minuuttia. Sitten mennään Sorin aukiolta tauolle, ja takaisin on oltava tarkasti seuraavaan ajoon. Minuutin tarkasti.

Väinö Paunu Oy:n #141 vie bussifanin ja muita vaikkapa Haukiluomaan

Sekin ihmetyttää, että taukopiste on Nyssessä kaikille firmoille linja-autoasemalla, mutta esimerkiksi Keskustorilta on sinne pitkä matka jalan, joka syöpi vähäistä taukoaikaa myöhästymiset huomioiden. Samalla kaupunkiliikenteen bussien kuskit voivat pistäytyä taukotiloissa Frenckelillä. Tähän tilaan ei paunulaisilla tai länsilinjalaisilla kuskeilla ole asiaa, eikä muillakaan. Työvaatteissa on luettava TKL, muuten et näihin tiloihin pääse, koska et ole töissä kaupungille suoraan ja täten et saa kulkukorttia.

Vaikka matka Pirkkalasta Haukiluomaan kestää n. tunnin, minua tämä ei haittaa. Bussista käsin voin lukea kirjaa, opiskella YouTubessa, kuunnella podcasteja, äänikirjoja tai elektronista tanssimusiikkia. Se, että eipä tarvitse itse ajaa, on melko vapauttavaa. Ikkunasta näkee maisemia ja parhaimmillaan voi tutustua uusiin ihmisiin, jotka ovat samassa ajoneuvossa kanssasi. Harva on tullut juttelemaan, mutta jokuset. Juttelen usein Marjan kanssa, mutta en juttele tuntemattomille kuljettajille, vain tutummille.

En minä tuntemattomien Paunun kuljettajien kanssa juttele. Tervehdin vain ja kiitän matkasta, mutta tuttujen kanssa vaihdetaan usein muutakin. Siinä missä jotkut muut pänttäävät tietoa lempibändeistä taikka -joukkueista, opiskelen Väinö Paunu Oy:n aikataulut ulkoa Pirkkalan ja Haukiluoman reiteillä. Muut vuorot ovat TKL:n. Niillä en Haukiluomaan mene, piste. Myös sieltä Haukiluomasta osaan palata ajoissa, sillä sieltä lähtee arkisin viimeisin paunulainen enää kello 18.20 palveluidemme Pirkkalaan.
Yläasteella innostuin kovasti busseista ja 18-vuotiaana bongailin niitä kadulta. Otin niitä valokuvia, hämmästelin nähdessäni poikkeuksellista kalustoa, kuten nivel-Volvoja. Katsokaa busseja, eikö olekin aika jees?

Liikun busseilla nauttiakseni uimahalleista tai luontoreiteistä

Auto ei minua juuri puhuttele. Moni sanoo, että auto vapauttaa aikatauluista, mutta harva sanoo auton vapauttavan veloista, korjauskuluista tai ajoneuvoveroista. Liikennevakuutuksia tarvitaan. Shellille on aina asiaa, jos ei satu omaamaan sähköautoa. Minulla ei ole kaikkeen tähän aikaa tai rahaa, siksi liikun busseilla 2,10 eurolla. Ilo sisältää 90 minuutin vaihtoajan. Kävin tässä kuussa ortodoksisessa kirkossa, tietysti paunulaisella, ja pääsin samalla bussilipulla vieläpä takaisin Pirkkalaan panihidan jälkeen.

Liikun busseilla, koska näen ikkunasta mitä kaunista on ympärillämme jatkuvasti. Opin arvostamaan edullisia matkoja tässä Nysse-liikenteessä. Haukiluomasta kävelen Ylöjärvelle, koska se ei ole minulle mikään ongelma. Tiedän kuitenkin, että niin moni autoilija menisi Ylöjärvelle suorinta reittiä, ilman että kiesi olisi jäänyt Haukiluomaan. Autoilijat eivät kehtaa kävellä, ja se näkyy monesti terveydessä, vaikkapa ylipainona tai liian korkeana verenpaineena. Tuoliton tammikuu on taas pian, toimi nyt!

Aavistan, että bussia käyttävä juoksee, kävelee tai pyöräilee keskimäärin enemmän, kuin autoileva kansa. Frugalistina pyöräilen välillä ennen muuta siksi, että säästän rahaa. Frugalismin koko idea on saada rahat riittämään aiempaa pidemmälle ajalle, ja tähän lukeutuu auton korvaaminen pyörällä, tai bussin korvaaminen kävelyllä esimerkiksi reitillä Haukiluoma (Tampere) — Soppeenmäki (Ylöjärvi). Huomaa, että autoilua ei korvata Tierin taikka kaupan sähköpotkulaudalla, sillä et terveyttäsi saa.

Harjun ulkoilureitti vie retkeilijän täynnä vapaa-aikaa vaikka Metsäkylään

Aiemmin kävin Kalevan uimahallissa, mutta tämä nautinto jäi muutamaan kertaan. Introverttina en pidä siitä, että uimahallissa on paljon porukkaa, vaikken itseäni häpeäkään. Minulla on hyvä itsetunto, eikä sinällään haittaa olla muiden joukossa, mutta introverttiys saa parasta vain hiljaisuudesta. En ole täydellinen kaikessa, enkä tiedä mistään mitään näissä sähköasioissa, siksi Kotikadun pitikin kutsua sähkömies vaihtamaan vuokra-asunnon haljenneet pistorasiat uusiin. Tästä nautiskelen, ilmaiseksi.

Vaikka olisin sähkömies, en lähtisi vuokranantajan kuluja itse kustantamaan, joten tietysti näin päin on parempi. Antaa muiden tehdä työt, jotka jotakin niistä ymmärtävät. Mielestäni olen parhaimmillani bloggaamisessa, vaikka tässäkin on paljon opittavaa. Onneksi on aikaa miettiä lunotoreiteillä sitäkin, että mikä olisi lukijoita parhaiten tyydyttävä julkaisutahti. Tykkään kirjoittaa, mutta jotta mun juttuja riittää ensi vuodeksi jokaiseen hetkeen, aion julkaista nykyistä vähemmän. Merkinnän kuukaudessa.

Luonnossa tulee mietittyä vähän kaikkea muutakin. Olen sellainen kuin olen, tästä syystä en olekaan pakottanut ketään olemaan kanssani. Puolestani voit olla puhumatta minulle, jos sinua häiritsee, että en käytä kaupunkiliikennettä, olen homo, erilainen tai että olen frugalisti ja saita. Enpä pakota ketään hyväksymään minua elämäänsä. Samalla mie hyväksyn avokätisesti miten itse elät ja mitä mielipiteitä sinulla on. Hyväksyn, jos oletkin hetero tai lesbo, kenties pala autoilevaa kansaa. Sinun rahat, ajele.
Oma hyväksyntä on minulle kunnia-asia. Jos olet tyytyväinen itseesi, ja sun oma itsetunto on kunnossa, tulet olemaan hyvä muillekin ihmisille. Hyviä ihmisiä tarvittaisiin paljon, että huomenna olisi laadukkaammin.

Terveys on #1: "Reagoin kaikkeen pieneen muutokseen heti"

Liikkumalla lähiluonnossa määrittelet terveytesi. Jos et liiku enää missään, saatat olla huono liikkuja. Terveydellä ei silloin juhlita, jos konttorituoli tai kotisohva on ainoa asia päivittäin. Tietysti on sitten masentuneita yksiköitä, mutta heillekin löytyy yksi neuvo, käykää terapiassa! Sitten terveempänä sitä taas jaksaa elämän juttuja, niitä ikuisia lenkkejä Ylöjärvellä, tai Joutsenossa. Porvoossa tai Helsingissä. Onko muuten Helsingissä tuuheaa lähimetsää? Seudulliseen betoniviidakkoon en enää mene, piste.

Helsingin vihreille terveisiä. Poliittiset kysymykset seis. Siirrytään ruokiin. Painan nykyään 79 tai 80 kilogrammaa ja vaa'an omistan mittaamaan painoa enää tiistaisin. Tarkoituksenani on lopettaa kaikki huono ruoka, jota sinullekin yritetään myydä, Lidlissä taikka Prismassa. Useasti jopa Citymarketeissa on paljon tällaista ruokaa. Mitä kyseinen ruoka voisi olla? Kyseinen ruoka-aine on minusta huumetta, ja tämä on henkilökohtainen mielipide, josta voi olla eri mieltä. Ainakin ruokateollisuudessa ollaan.

Sokeri. Sitä on melkein kaikkialla. Sokeria ladataan huikeita määriä ja työskentelen toden teolla sen vähentämiseksi. Sokeri on vähän sama asia kuin alkoholi, se tuo hetkittäin hyvää fiilistä, mutta myös ylipainoa ja muita sairauksia. Sokeri lisää masennusta, ahdistusta tai pahaa oloa. Nykyään nautin sitä harvakseltaan, esimerkiksi munkkien tai suklaan muodossa, ja siitä tulee arjen luksusta. Sokeri ei ole elämässäni päivittäin. Sokerin ei tule asustaa sinunkaan elämässä päivittäin, lopeta huumeet heti.

Verenpaine on ykkösprioriteetti, ja tästä on hyvä jatkaa liikunnallista elämää

Jos ostan sokeria tuotteen mukana, sitä saa olla siinä enintään n. 12,5 grammaa sadalle. Rahka maistuu aina, mutta en tee siitä päivittäistä numeroa. Siirryin asioimaan Lidlissä vähän aikaa sitten, nyt Lidliin olisi yksi hyvä toive. Olen lähettänyt palautettani, mutta se ei vielä ole mennyt perille. Miksi spagettiin menevässä kastikkeessa pitää olla niin paljon sokeria? Entä muut tuotteet? Onneksi kaamosaika on ohi ja jaksan lähteä Prismaan hakeakseni sydänmerkittyä spagettikastiketta ilman sokeria varastoon.

Minusta tuntuu, että sokerin ja suolan jättäminen ruokavaliosta on tehnyt minusta jaksavan ihmisen. Ei sapattivapaa ole mitään hienoa aikaa, jos ei ole ruokavalio kunnossa. Nyt on, sillä vähensin sokeria ja suolaa. Ruokasuola lensi roskikseen, sillä suolaa saa tarpeeksi, ellei yli suositusten kaupan ruoasta. Suolaa on aina sitruunapippurimausteessa. Minusta tuntuu, että voin niin paljon paremmin, ja jaksan tehdä asioita enemmän ilman sokeria tai suolaa kehossa. Myös verenpaine on hyvä tämän vuoksi.

Suosittelen tätä samaa sinulle. Terveyttä ei saa takaisin, jos se menee. Lääkäreillä en käy, koska yritän välttää heitä viimeiseen asti. Jos tulet vastaanotolle verenpaineasiaan liittyen, ja lääkäri ei kysy mitäpä ruokaa syöt, tiedät ettei hän välitä muusta kuin lääketeollisuuden omasta bisneksestä. Lääkäri ojentaa reseptin sen sijaan, että voitat kuluttamatta kokonaista elämää lääkkeisiin. Voittaisit nyt panostamalla ruokavalioon ja kivaan matkaan Harjun upeille ulkoilureiteille. Hän, jolta lääkäri odottaisi neuvoja.
Vältän lääkäreitä yhdestä syystä. Netissä on paljon upeaa tietoa, joka voi antaa elinvuosia. Aikana, jona kirjastosta saa mitä tahansa, on suorastaan tyhmää mennä lääkärille ilman sitä vakavaa olotilaa.

Olen frugalisti, mutta saanen nauttia luksuksesta arjessa näin

Olen aito frugalisti. Haluan kuitenkin korostaa, että minulla ei ole mitään ongelmaa kuluttaa seteleitä. Toistan, minulla ei ole pienintäkään ongelmaa tuhlata rahaa budjettini rajoissa. Matkustan riittävästi niin Tampereen seudun joukkoliikenteessä kuin koko Suomen laajuisesti pikavuoroilla. Ostelen joka joulu lahjoja, 1-2 kappaletta vähävaraisille perheille, eli niin sanottu Joulupuu-keräys. Annan turhat Kieppiin tai uusia päivittäistavaroita diakonia-apuun. Autan muita vähävaraisia, koska pärjään itse.

Minulla ei ole mitään ongelmaa kuluttaa seteleitä. Marraskuussa menen Caribia-reissulle Paunulla, ja tulen asioimaan Raxin buffetissa täynnä lämmintä ruokaa, kotoisaa pizzaa. Ulkona syöminen on niin pientä arjen luksusta, jota en voi tehdä 52 kertaa vuodessa, enkä varsinkaan 104 kertaa vuodessani. Haluaisin syödä erityisinä päivinä: yksittäin tai perheen kanssa. Ystäviä minulla ei ole, ja tulen oikein hyvin toimeen. Nautin introverttina siitä, että saan matkustaa ilolla. On vapauttavaa aikaa, yksin.

Olen edelleen sapattivapaalla ja kerroin monelle menosta Caribialle. Maanantaina. Tämä on se päivä, jolloin väki on usein töissä, joten kovaa kiinnostusta en ole saanut heräämään tutuistani. Heillä ei ole aikaa, eikä kukaan velallisista ota kovin mielellään palkatonta päivää, vaikka Caribia kuulostaa melko hyvältä idealta noin muuten. Tässä ompi paras esimerkki miten perheiden läsnäolo rikkoutuu töihin. Vain minä, sapattivapaalla, voin lähteä koska tahansa ja minne tahansa Väinö Paunu Oy:n tiketillä.

Arjen luksusta omintakeisilla Harjun luontopoluilla Soppeenmäen Lidlistä

Ostin bussilipun 15.11.21, koska tarjoustiketit tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen omaa lähtöä. Teen päiväreissun ilman hotellia, koska se on halpaa, ja siten minulle mieluisinta aikaa. Valinnassa painotin introverttiyttäni, joten en ostanut lippuja OnniBus.comilta. Paunun busseista löytynevä muutama alun rivi on oikein hyvä sellaiselle, joka ei halua ketään viereensä. Näillä riveillä ompi katossa oleva USB ja oven puoleisella käytävällä yksinäiselle tarkoitettu penkki. Rivissä onkin kolme palkkaa, ei neljä.

Saanen olla omassa rauhassa niin meno- kuin paluumatkalla. Tämä yksinäisten penkki, joita autossa on muutamia, vaikutti suuresti siihen että ostin lopulta tiketin Paunulta. Hinta oli sitten VR:n IC-junaa halvempi, ja se olkoon syy numero kaksi paunuilla Turkuun. OnniBus.comin ongelma oli myös se, että ajat eivät ole sopineet kovin hyvin suunnitelmiini, joten Paunu voitti kilpailutuksen. Toki tiedät asiasta sanomattakin, että painotan Väinö Paunu Oy:tä hankkiessani bussikyytejä noin muuten jatkuvasti.

Paikallisliikenteessä istun yleensä toiselle penkille ikkunasta, mutta annan lisää tilaa heti siirtymällä ikkunalle, jos bussi täyttyy. Tanssimusiikin kuuntelu rentouttaa, mutta onpa yksin kaikkein parasta, vaikka toki muitakin on bussissa vieressä istunut. Joskus juttuseura. Jos bussi on täyden oloinen, istun toki vapaaseen paikkaan, tai jään seisomaan. Bussiin en ota kuvan mangon makuisia jugurttijuomia. Ne nautiskelen Harjun ulkoilureiteillä, kuten kuvasta näkyy. Tämäkin ostos on sitä arjen luksusta.
Frugalismi ei ota elämästä mitään pois. Paitsi turhan ja tarpeettoman. Jäljelle jää niin kaunis setelitukku ja edullisia mahdollisuuksia nauttia asioista ilman kulutusjuhlaa. Tähän kannattaa pyrkiä, omaa vapautta!

Yhteenveto: Sapattivapaa palkitsee kulkijan ajalla ja terveydellä

En pakota sinua jättäytymään hedonistisesta oravanpyörästä. Onpa nimittäin ihmisiä, jotka eivät keksi käyttöä vapautuvalle ajalle. Minä keksin. Tekemistä on aina, sain tavarapaljouden taltutettua. Poistan sapattivapaan aikana lukuisia kertoja ylimääräisiä tavaroita sinne Kieppiin, vanhemmille tai muualle. Minimoin 77 tavaraa. Nyt käännän elämäni suunnan. Valmistaudun uuteen vuoteen täynnä sapattia. Se muuttuu täysin, joten lopetan kaiken kuluttamisen. Jatkossa ostelen vain ruokia ja rikki meneviä.

Yksittäinen naarmu ei enää ole mikään syy vaihtaa koko leikkuulautaa täysin uuteen! Olen niin täynnä konsumerismia, rottarallia sekä sitä, ettei ole aikaa nauttia siitä, mitä oikeasti haluaisi tehdä. Jos tätä joku vihaa, niin kapitalisti. Kapitalisti menettää rahaa, kun lopetan kuluttamisen turhuuksiin. Lopeta myös. On niin paljon ilmaisia tapoja harrastaa, upeita tapoja matkustaa pitkään 2,10 eurolla, nauttia Ylöjärven uimahallista. Siinä on muuten halli, tänne tulen uudelleen joulukuussa tai tammikuussa!

Jotenkin on ihanaa, että keksin heti miten mielialaa saa paremmaksi ilman masennuslääkkeitä. Yksi syy miksi en mene kuntalääkärille, koska kirjoittavat heti jotain unilääkkeitä tai apteekin citalopramia. Vähensin suolaa, sokeria ja minimoin työt, niin voin pitkästä aikaa paremmin kuin koskaan. Joka päivä herään ylös täynnä energiaa, iloa ja tarkoitusta. Toivon, että löydät oman polun tästä oravanpyörästä. Polku, joka herättää sinut täynnä energiaa, iloa ja tarkoitusta. Sitä tarvitset, et ajatonta työelämää.

Työelämästä saa aitoa rahaa ja sillä rahalla voit ostaa aikaa. Kuluta vähemmän. Kuluta todella paljon vähemmän. Kuluttamalla et tule rikkaaksi koskaan. Minä en kuluta, minä sijoitan ja nuukailen. Tässä on syy sapattivapaaseen, vaikka en ole lottovoittaja tai linjan päätteeksi setelitukun löytänyt bussifani. Tiedän, että arvalla tai lotossa ei voita. Siinä tuhlaa vähät rahat, joilla olisit voinut rikastua toimimalla toisin. Jos mielessä pyörii Apple-puhelimen ostaminen, mitä jos ostaisit Applen osakkeita. Korkoa?

Korkoa korolle on sellainen ilmiö sijoittamisessa, että sillä voittaa enemmän kuin lotosta häviää. Tai voittaa. Suosittelen muillekin, koska inflaation entistä pahempi tilanne on tässä ovella ja sinä päätät mitä sinulle tapahtuukaan joka päivä tekemällä vääriä tai toivon mukaan oikeita peliliikkeitä arjessa.

Mikäli luet merkintää, matkaan Ikean joulupöytään. Siellä voisit olla itsekin, jos tilanteesi olisi toinen. Onko aika aloittaa työrupeama vapauden puolesta, vai nautiskeletko vain eläkkeellä, kuten muutkin?

Sinä päätät, sillä hedonistiseen oravanpyörään pääsee virheliikkeen jälkeen vaivatta takaisin.

Kommentit

Elisabet sanoi…
Joo lomamatkat velaksi ei rentouta pidemmän päälle. Täällä suomessa 0€ tai enemmän budjetilla voi tuntua ihan yhtä hyvältä kuin Roomassa tai missä tahansa muualla.

Hoitoalalla myöskin yövuoro on aina 10h ja muutkin vuorot yleensä voi venyä 1-2h. Jotkut tekevät tuplavuoroa useinkin joka on 16h. Itse pöyristyn myös työvuorosta joka on yli 8h. En jaksa yhtään enempää tehdä. Itse en myöskään omista autoa, pyöräilen ja kävelen. Jos hankkisin auton niin vaatisi itsekuria käyttää sitä vain pitkiin matkoihin ja jatkaa lyhyiden matkojen liikuntaa. Toisaalta on turhaa maksaa polttoaineesta jos matkan voi pyöräillä.

Kun onnellisuudesta puhutaan niin selvää on että ei raha, tavarat, työ tai muu tee onnelliseksi. Koetko kuitenkin olosi onnelliseksi ilman kumppania tai ystäviä kun meinaat että se tuo vapauttakin?
Olet siinä kyllä oikeassa, että pitkiä työpäiviä on muuallakin kuin bussikuskeilla.

Se harmittaa kyllä. Ei jää energiaa tai aikaa vapaa-ajalle.

Olen sitä mieltä että ihminen ei ole mikään botti, joka tekee hommia robotti-imurin tavoin aamusta iltaan niin, että menee pariksi tunniksi välissä latautumaan. Olisin voinut nostaa mukaan myös sairaanhoitajat. Itse tein toimistotyötä ja sekään ei ole hyvä työnä, koska viikonloppuisin ei ole toimistoja auki, joten joudut ottamaan palkattoman vapaan.

Vapaan otat siksi, että pystyt hoitamaan juoksevia asioita toimistoaikaan. Onneksi oli etätyötä! Viikonloppu taas on vapaata, mutta minulla se meni palautumiseen. Pidän edullisista matkoista, koska niiltä ei tarvitse odottaa laskua. En suosittele velaksi elämistä kenellekään. Mielestäni ainoa hyvä velka voi olla esim. asuntovelka.

Juuri mainitsemastasi syystä luovuin rajattomasta bussikortistani. Olen tehnyt niitäkin matkoja bussilla, joita olisin hyvin voinut kävellä, juosta tai pyöräillä. Nyt kun enää matkustan arvolla, mietin mikä matka on niin pitkä, että siitä kannattaa maksaa. Silti esim. Haukiluomasta kävelen surutta Ylöjärvelle vaikka bussejakin on. Lisää kuntoa.

Minusta, verrattuna työelämäminääni olen nykyään paljon onnellisempi, mutta onnellisuus ei ole automaattisesti tae sapattivapaalla. Jouduin melko paljon itseäni työstämään suuren työssä uupumisen vaiheen jälkeen. Vapaan alkuajoilla en jaksanut tehdä mitään. Kotityöt tuottivat vaikeuksia, mutta nyt on päästy tekemään sitä mitä ei töiden vuoksi kerennyt.

Ihmissuhteet eivät introvertille ole olennaisia. Tykkään kyllä jutella, mutta useimmat ihmissuhteet, joita minulla on ollut eivät olleet kovin hedelmällisiä. En esimerkiksi halua, että ystäväni pakottaa minua juomaan alkoholia tai saa ostamaan maksimalismillaan. Koen myös, että minulle riittää jos välillä juttelen esim. Marjalle busseista ja muusta.

Vapauttavaa se on tietyllä tavalla se, ettei ole ystäviä.

1. Puhelin ei soi koko ajan, Marja sanoo aina bussissa kun päättärillä katsoo luuriaan että "Jahas, kukaan ei ole jäänyt kaipaamaan" ja juuri samanlainen tilanne on minullakin.
2. Ei tarvitse juoda alkoholia, shoppailla, remontoida, koska ystävätkin.
3. On aikaa tehdä mitä haluaa: kuunnella podcasteja, matkustaa yksin, nautiskella.

Ei se kaikille toimi, ja jotkut ei yksin pysty olemaan, mutta me kaikki ollaan lopulta yksin. Kaikilla on kuitenkin jotain töitä, naisten iltoja, kiireellistä sometehtävää, että koen etten ala toisia häiritsemään. Esimerkiksi lähdet vapaalla maanantaina jonnekin vaikka Caribialle, niin tyyliin kenelläkään ei ole koskaan aikaa, kun täytyy olla töissä.

Minusta tuntuu, että en menetä mitään olemalla yksin, on vain paljon annettavaa!

On aikaa bloggailla ja tuli myös YouTube-kanavaa kokeiltua.

Jos esim. sulla sairaanhoitajana ei menisi kymmentä tuntia töihin:
niin kyllä sä jaksaisit ja pystyisit vaikka podcastin perustamaan.

Se on hienoa, että jaksat blogata.

Tavoittele siitä unelmaa, ota rennosti, ole joskus vapaa ja tee mitä rakastat!

Viikon luetuimmat blogissa

Ikean 365 päivän palautus testissä

Paunulla päiväreissu kauas Caribialle

Absolutistina en ota sitä yhtäkään

Näin tunnistat narsistin tuoreeltaan

Jyri omistaa minimalistina 353 asiaa

Näin vaihdat pankkia Nordeasta oitis

Minulla oli maailman paras mummo

Jyri on uniikki INFJ-persoonallisuus

Mies, 11 syytä miksi Tinder on onneton