Tipaton tammikuu on suomalainen perinne, jolloin rakkaat vähentävät tai välttävät alkoholin käyttöään kuukauden ajan. Minulla tämä perinne on jatkunut tuosta lähes viisi vuotta! Mietin, että sokeriton tammikuu voisi tehdä sitä hyvää tälle kokonaisvaltaiselle päivittäiselle herkkulakolle. Valitettavasti lisätyn sokerin välttäminen on tässä mahdotonta, sillä esimerkiksi Citymarket Pirkkala uudisti karkkiosastonsa vastikään. Olen yrittänyt silti? Lähetät tutkimuksesi tulokset tästä kauppiaalle: postimerkki on jo maksettu, Petri Putila.
Sain vihdoin täysimääräisen työttömyystuen asumistuella, helmikuusta… Kela mainostaa sivuillaan, että työttömyysturvaa saisit 800,02 euroa kuukaudessa. Joku ei pidä paikkaansa. Työttömiä haukutaan siitä, että väet saavat liian paljon, vaikka tuosta summasta otetaan 20 prosenttia verona? Tämäkään ei ole se lopullinen summa, sillä Kelan täyttämä laskentatapa eroaa todellisuudestani. Asumistuen kera tilanne on pysäyttävä: 495 euron vuokran perään käteen jää vain 362,51 euroa? Tässä pitäisi kaivella ne rahat laskuihin ja ostaa ruokaakin…
Sokerilakko meni hienosti. Koko tammikuu sujui ilman lisättyä sokeria, lukuun ottamatta sitä pientä tilkkaa mansikkahilloa jugurtissa tai puurossa – ja sekin on pian lopetuslistallani rahaongelmiesi vuoksi. Kaiken kaikkiaan tilanne on se, että heti helmikuun tienoilla iski siis yhtäkkiä kova makeanhimo. Ilta-alen 60 prosentin alennuksen sokaisemana oli pakko ottaa kotiin asti sitä punalaputettua laskiaispullaa. Myös savustettu lohi löysi paikkansa korissani samaan tarjoushintaan. Kuri jatkuu heti tavallisesti; palkitsin vain itseäni onnistumisesta.
Kaiken tämän keskellä terveyskeskuslääkärini Irina lopettaa täältä masennusdiagnoosiin. "Potilaani mieliala on ollut matalahko. Tuntuu, että tekee kaikki työt kuin robotti, ei mitään tuntemuksia." Tämäkö on tuorein lisäys OmaKannan potilaspapereihini? Monta ei masenna pelkästään taloudellinen tilanne tai se, että olen tällä hetkellä kanta-asiakas soteasemallani muun muassa lihasheikkouden vuoksi. Niin, myös maailmalla on osansa. Irina kirjoittaa sen masennuksen kantaan, mutta anhedonia varmistaa, ettei innostu edes siitä diagnoosista.
Citymarket uudistaa osastoja?
Kun useimmat ihmiset ajattelevat sokeria, he ajattelevat yhtä makeaa makua ruoistaan ja juomissaan. Mutta sokeria on monenlaista. Joissakin ruoissa, kuten tuoreissa hedelmissä ja maitotuotteissa, on luonnostaan esiintyviä sokereita. Toisiin ruokiisi lisätään niin sanottuja lisättyjä sokereita eli sokereita, joita lisätään pakattuihin elintarvikkeisiisi nyt valmistuksen aikana. Sokeria lisätään todella maun parantamiseksi. Sitä lisätään kuitenkin yleisesti myös pakattuihin elintarvikkeisiisi rakenteen vuoksi tai säilöntäaineeksi pidentämään käyttöjä!
Kävele vähän minkä tahansa ruokakaupan läpi, ja saatat tuntea kulkevasi karkkilandiassa. Kastikkeesta leipiin sokeri tuntuu livahtavan lähes kaikkeen, mitä syömme päivien mittaan! Mutta miksi näin on? Vastaus voi löytyä tähän psykologiastamme ja elintarviketeollisuuden kekseliäistä strategioista… Tämä näkyy nyt ja aina myös Pirkkalan Citymarketista. Jokainen meistä on epätoivoinen, siksi markkinointiosasto tekee kaikkensa myydäkseen lisää. Emme voi vastustaa uskomatonta makua tai rehellisiä tuloja uudesta kerrasta dopamiinipiikissä.
Jo vuonna 2014 JAMA Internal Medicine -sivuilla julkaistussa tutkimuksessa tohtori Hu ja hänen kollegansa havaitsivat tässä yhteyden runsassokerisen ruokavalioni ja suurentuneen sydänsairauksiini kuolemisen riskin välillä. 15 vuotta kestäneen tutkielmasi aikana ihmisillä, jotka saivat 17–21 % kaloreistaan lisätystä sokerista, oli 38 % suurempi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna niihin, jotka saivat vain 8 % kaloreissaan lisätystä sokeristasi! "Mitä enemmän lisättyä sokeria on, sitä suurempi on sydänsairauksessa riski", toteaa Hu.
Minulla on luottamuspulaa lääkäreihini. Esimerkiksi kun tulin 14 vuotta sitten Pirkkalaan, kävin yleislääkärin juttusillakin valovuosien jälkeen samoista selkävaivoissa. Irina ei ottanut tuolloin selkäasiaani vakavasti, vaikka jo viisi vuotta sitten jokin on saattanut painaa jotakin hermoa. Sittemmin tilanne on pahentunut, mutta yksi puhui vain fysioterapiasta. Kun vielä kuviooni pääsi lihasten surkastuminen, minun oli pakko palata Irinan luokse? Tästä selvitys etenee, ja sitä kautta se usko tohtoreihini alkaa hissukseen palata. Mikä lihaksista vaivaa?
Toinen on anhedonia, kyvyttömyys tuntea sitä iloa. Se sisään, kun kroppa alkoi pettää. Ja juuri kun olet kaikkein syvemmällä tässä harmaudessa, Pirkkalan Citymarket on uudistanut karkkiosastonsa. Se hohtaa sitä uutuuttaan, se on kirkkaampaa ja suurempaa kuin missään, huutaen vastausta anhedoniaasi! Arkhimedes oli antiikin Kreikan suurin nörtti ja nero, joka hallitsi matematiikan ja fysiikan kai yli 2 000 vuotta sitten. "Heureka!"-huudoissa ja päiviesi oivalluksista tuttu. Hän sepitti, mitenkä asiat kelluivat tai kuinka voisi liikuttaa maailmaa.
Hän oli se hahmo, joka näki maailman kaavana ja rakenteina, kauan ennen kuin Pirkkalan Citymarketin markkinointiosasto valjastaa saman logiikan makeisten sijoittelussa… Tänään olen niin uupunut, että enää ei edes karkkiosaston väri saa mitään värähtämään, mutta hei: näen silti ihan kaiken. Minkälaisen vastuun kauppiaana otat siitä, että 56 % pohjoismaisista aikuisista ja joka viides lapsi on ylipainoinen tai lihava? Meiltä aikuisissa 24,2 % on lihavia ja 60,5 % ylipainoisia. Petri Putila, tuo osastoille vielä henkilöpuntari, siinäpä vasta oivallus!
Pirkkala, eur 362,51 elämiseen
Yksi puuttuva henkilövaaka on karkkiosastolla suurin ja kyynisin vitsi, sillä se on se ainoa totuuden peili, jota Karkkimedes ei hyllyjensä väliin ottaisi. Se rikkoisi markkinointiosaston rakentaman illuusion välittömästä onnesta ja pakottaisi näin kohtaamaan ne karut lukemat juuri siellä, missä monen itsekuri on heikoimmillaan? Ehdotukseni vaa'asta olisi täydellinen piste tälle teatterilleni – se on se puuttuva "Heureka!"-hetki, joka paljastaa, kenen vastuulle ne sokeriset valinnat lopulta jäävät Pirkkalan Cittaristasi? Onneksi rahaakaan ei juuri ole.
"Lopeta se vastuun peräänkuuluttaminen kauppiaalta ja mieti hetki meitä, jotka ei ehditä edes ajatella vastuuta millään, kun pitäisi juosta kovempaa kuin pystyy… Sinä olet keksiväsi jonkun 'Heureka'-hetkeni siellä Cittarissa, mutta mä huudan sitä joka aamu tajuttuani, että minulla on vielä 20 vuotta tätä orjuutta jäljellä sinun elättämiseksi!" Kuulostat hei siltä, että sielusi myyminen on tuottavampaa kuin vapaaherran roolina. Vuokran jälkeen 362,51 euroa aikaa pohtia tarkoitusta, mikä on kätevää, koska sillä ei montaa muuta tarkoitusta keksi…
Joku mainitsee venymisestä, mutta kokeilepa venyttää 362,51 euroa kolmellekymmenelle päivälle samalla kun minun kroppa pettää alta. Se on sellaista taloudellista akrobatiaa, josta jokainen kauppareissu on kuin jännitysnäytelmä ilman onnellista loppua. Kela maksaa ehkä työttömyysturvassa 20 arkipäivän välein, joten sivuillani oleva 800,02 euron summa ei pidä paikkaansa. Se kun on laskettu 21,5 päivälle! Tässäkin menee 20 prosentin vero. Voin laskea noin 640 euron tulon, mutta todellisuus on toinen: 595,36 euroa, 19,85 euroista päivässä!
Jokainen piippaus kassalla saattaa olla se, joka ylittää budjetit. Älä vielä hätäile? Vuokrani on jo 495 euroa kuukaudessa ja asumisesi tukea saan 262,15 euroa. Jos lukuja plussataankin yhteen, kokonaistulo on 857,51 euroa. Tee siis taloudellisia päätöksiä itsekin langeten Kelan virheellisiin lukuihisi sivuilta. Niin, sen vuoksi oli pakko laskea säästöjä ja hupirahan kerran. Kumpikin oli ennen 100, sitten 75 ja juuri nyt 50 euroa kuukaudessa. Budjetti laskee kai 870 euroon kuukaudessasi, mikä onkin kolme euroa vähemmän kuin budjettisi viime vuonna!
Jotta voit pitää budjetin 870 eurossa, minun täytyy saada 12,49 euroa paikkaamaan Kelan liian pieniä tukiasi, mutta tämäkin on tarpeen, jotta kaikki Pennon kategoriat ovat varmasti sopivia. Saatat vielä muistaa 19,85 euroa päivässä työttömyysturvassa, mutta koska monien asumistuki tulee taulukosta "Muut kunnat", Pirkkala kuuluu samaan ryhmään kuin Forssa ja Halsua. Näissä kunnissa tuki maksetaan 394 euroon asti yksin asuvalle, vaikka Pirkkalassasi tällaisen asunnon löytäminen on mahdotonta. Tapa olisi 70 prosenttia 394,00 summasta.
Aiemmin taso oli 80 prosenttia, kiitos hallitus! Jos vuokra olisi Pirkkalan normaalia tasoa, käteesi jäisi 258,51 euroa, jos lasku vuokra-asunnossani olisi 495 euron sijasta 599 euroa. Ei tarvitse enää ihmetellä, miksi ihmisiä muuttaa kadulle. Olen itsekin miettinyt sitä, täytyykö muuttaa Loimaalle tai Lapualta, kun täällä Pirkkalassa ei ole enää mihinkään muuhun varaa kuin kuolemaksi. Joku ajattelee, että Pirkkalasta saa samansuuruisia vuokria kuin Halsualla. Jos vuokra on ensi vuonna 510 euroa, muuhun jää enää 347,51 euroa. Näin se pallo pyörii?
Laskiaispullaa ja lakko jatkuu?
Professorina viestin jo sitä, että Pirkkala (tai nykyinen järjestelmä itsessään) imee sinusta kaiken irti – rahat, toivosi ja lopulta elämäniloni – jättäen jäljelle vaikka tyhjän robotin, jolla on tänään varaa vain halvimpaan liittymääni. Se on loistava sanapari Prepaidille: minulla on yhteys maailmaasi, mutta monella ei ole enää voimaa tai varaa elää siellä niin. Lasken itseni nyt työkyvyttömäksi, lihasheikkous ja terveys huomioiden, vaikka kuinka huudetaan töihin! Löytyi sentään halpa liittymä, jolla voit soittaa itselleni ja todeta, ettei ketään ole kotona!
Olet siinä pisteessä, etten halua enää elää, mutten halua kuollakaan. Lisään myöhemmin. Kun ajattelen hetken itseäni ja vähän kokemuksiani, olen valitettavasti oppinut, että monet ihmiset osaavat olla yllättävän ilkeitä… Siksi tuntuu väärälle vähätellä kenenkään elämää tai kokemuksia; onhan jokaisella kai omat taistelunsa. Jos olisin antanut kokemusteni muovata maailmankuviani täysin, näkisit ihmiset varmaan pelkkinä hirviöinä. Se on tänään ainoa syy siihen, miksi jännitän tai vältän niitä ihmisiä, vaikka muiden silmillä tämä on vain elämää.
Silti minussa on yhä se typerän sitkeä osa, joka yrittää etsiä ihmisistä myös paljon hyvää? Toisinaan sellaisia hetkiäni näkee, mutta harvemmin kuin toivoisit bussista. Ehkä juuri siksi muiden ihmisten ilkeys on tehnyt monessakin hieman äreän – ikään kuin sivussani tuijotus olisi jättänyt jälkensä? Et pysty olemaan yhtä tekopirteä kuin muut. Heti, kun mieliala tämä laskee, olen aiemmin turvautunut sokeriini. En saa syödä terveellisesti, koska taloudellinen tilanne määrittää kaiken, ei narsisti. Nyt oli pala savustettua ilta-alen lohta: 3,14 euroissa.
Ajattele: ennen valitit vain huonosta rahatilanteesta, mutta jättämällä kolme Maxi Tuplaa välistä, on lohipalasi nyt tästä edessä. Eikä se rahatilanne arjessa nytkään huono ole; täytyy vain pysyä jatkossakin erossa kaiken maailman herkustasi ja alkoholijuomissa. Tupakkaa en täältä polta, huumeita en vedä, nuuskaa en käytä. Pahimmasta koukusta eroon pääseminen vaati minulta muutaman viikon tiukan sapattivapaan? Ole siitä huolimatta edelleen hulluna sokeriin. Mässäily kostautui: nukun huonosti, vatsa ei toimi, mutta sentään pää pystyssä?
Tammikuusta sanoinkin Pirkkalan sote-asemalla lopettavani lähes kaiken lisätyn sokerin. Vaaka näytti vielä silloin 91,1 kilogrammaa, mutta tänään painoni on 87,7 kilogrammaa. Olen siis laihtunut 3,4 kilogrammaa! Mielialasi on kohentunut ja jaksaminen on hieman parempi, mutta anhedonia ei ole näin ainakaan vielä ollut halukas lähtemään ulkomaanmatkalle. Sen muistat silti täydellisesti, ensimmäiset päivät ilman sokeria… Päänsärky oli jokapäiväistä, ja jos suklaita olisi ollut piirongista, olisin löytänyt yhden ja muitakin syitä kuunnella levyjä.
Puhdasta alkoholismia. Sitten vastaan tulee typerin laskiaistiistai ja muisto onnistuneista herkkulakoista koko tammikuun ajan. Otanpa koko rasian, mutta syön molemmat pullat eri päivinä tekoälyn suosituksesta. Tämän jälkeen se sokerilakko jatkuu jatkamisiaan. Sinulla ei ole enää minkäänlaista himoa sokeriin. Päätäni ei särje, eikä tarvitse täällä miettiä sitäkään, mistä suklaata saattaisi vielä tulla. Sanoin jo vanhemmille joulua ajatellen, että älkää ostako minulle enää ikinä suklaita tai muitakaan sokerisia. Vatsan turvotus on myös poissa, kiva.
Olet masentunut, lintuterapia
Norja näyttääkin hyvää esimerkkiä? Siellä energiajuomia on lailla kielletty kaikilta alle 18-vuotiailta, ja epäterveellisten, vain sokeripitoisten tuotteiden mainonta lapsille on kielletty. On muutakin kuin kasvun ongelmia: liikunta jää kolmasosalla aikuisista kai alle suositusten. Suomessa jo neljännes aikuisista on fyysisesti passiivisia, ja vapaa-aikaani vietetään näytön äärellä keskimäärin neljä tuntia päivässä. Johtuuko se siitä, että työ vie kaiken?! Sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy tällöin merkittävästi. Kirjoitan vuosikausiani, mutta masentaa silti!
Tuntuuko vaan, mutta kaikki tekstini menevät kuuroille korville. Alemman koulutustason saaneilta on huonompi ruokavalio, enemmän ylipainona ja he käyttävät todennäköisemmin nikotiinia ja alkoholia kuin korkeasti koulutetut. Olen niin masentunut tästä kaikesta, että yleislääkäri diagnosoi jopa masennuksen. Virallisesti masennusta kuvataan näin: "Suurin osa tiloista ilmaantuu jonkin merkittävän kielteisen elämäntapahtuman jälkeen. Näitä ovat tyypillisesti menetykset, erot ja tapahtumat, joihin liittyy häpeän tai umpikujaan joutumisen tunne."
Tervetuloa, olenko umpikujassa? Olet kyllästynyt elämään. Mikään ei tunnu miltään! Kun saa enemmän rahaa käyttöönsä, tuntuu olevan hetken kuluttua taas samassa tilanteessa. Hinnat juoksevat nopeammin kuin yksikään kilpajuoksija. Tuntuu, että elämä on merkityksetöntä. Pirkkalan päivässä ääni on kovimmillaan aamusta iltaan, ja joku sanoi viime viikolla, että pitäisi vain mukautua. Autojen määrä ja se, että niitä on edessä ja ympärilläni joka puolella, pitäisi jo unohtaa. Se, että parkkipaikkoja on kohta enemmän kuin metsiä, pysäyttää.
Toista myös kaikki samat leikit, jotka olivat ennen olleet hauskoja, mutta merkitys oli siis kadonnut. Lampaan suuri avaruusseikkailu olikin muuttunut muovisen lelun pitelemiseksi ilmassa ja toivomiseksi, että se tuntuisi jotenkin mukavalta. Ja esihistoriallisen Paunun bussin kuolokyyti oli vain dinosauruksilla täytetyn leikkibussin paiskomista seinään, samalla kun tunsin oloni tylsistyneeksi ja tyhjäksi. Ei enää pystynyt liittymään leikkeihin tavalla, joka olisi antanut minun todella olla mukana kokemuksissa. Juuri tällaista elämäni on nykyään.
Kuukaudet valuvat ohi. Vähitellen alan hyväksyä ajatuksen, ettei nautinto ehkä ollut enää tunne, jota minun oli tarkoitus kokea. En silti halunnut kenenkään tietävän sitä. Minua häiritsi edelleen se, miten tylsistyneeltä ja irtautuneelta tunsin oloni muiden seurassa, ja pidin yhä kiinni toivosta, että kaikki tämä korjaantuisi itsestään. Kunhan vain onnistuisin olemaan vieraannuttamatta ketään, kaikki voisi vielä olla hyvin. En voinut siltikään enää luottaa aitoihin tunteisiin tuottamaan ilmeitäni. Onneksi naakkoja riittää, harakka tuli perässäni sekaan.
Ja kun jokaisesta sosiaalisessa tilanteessa täytyisi tietoisesti muotoilla kasvojaan ilmeiksi, jotka ovat vain suunnilleen oikeita, on väistämätöntä, että ihmiset etääntyvät. Oli pakko puhua asiasta terveyskeskuksen lääkärille. Arvatkaa, mitä joku vastasi? "Aha, anhedoniaa? No, masennuspilleri ois kohta apteekissasi, ne on halvempia kuin se sun ulkomaanmatka, jolle se alakulo ei halua lähteä." Toisinaan tuntuu, että luonnosta saat vähän enemmän kuin oikeasta terapiasta. Harakat ovat minun silmäniloa, melkeinpä syy elää, ja tämä rehellisesti.
Pyörä rahaksi nyt, tapahtuuko
Olen kirjoittanut pyöräilystä, niistä kauniista pyörämatkoissa koko kevään, kesän, syksyn sekä talven, mutta juuri nyt pyöräsi myyminen tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdoltasi. Jos huomioidaan edelleen, että vuokran jälkeen käyttörahaani jää vain 362,51 euroa, on vaikeaa kuvitella harrastavansa sitä. Myös terveys tuli juuri ajankohtaiseksi: hammashoitolaa kai on tiedossa lisää muiden vaivojen tutkimisen ohella… On täysin mahdollista, että ylimääräinen stressin lähde pitää eliminoida, vaikka haikealta tänään toki tuntuukin. Ensi viikolla lisää?
Olen pystynyt vasta tänä vuonna sanomaan ei meidän limsaholismille? Aiempina vuosina energiajuomia ja muita virvoitusjuomia suli satojen eurojen edestä… Tänä vuonna 23.2. asti juomiisi on kulunut vain 9,95 euroa ilman pantteja, vaikka viikkoja on takana kahdeksan! Se alkaa tuntua S-ryhmältä. Herkkuun sen sijaan on mennyt vain ilta-alennetun laskiaispullasi verran kahdessa kuukaudessa. Hupirahaa säästät vielä kymmeniä euroja kuukausittain vain rajoittamalla turhaa kulutustasi. Kerta tai kaksi viikossa riittää. En ole sentään miljonääri.
Pyöräily ei ole koskaan ollut halpa harrastus, mutta siinä se on aiempaa selvästi kalliimpi, ja lajin ympärille onkin muodostunut jopa hienostunut, hyvin toimeentulevien harrastajiesi imago. Varusteiden, pyöriesi ja teknologiasi jatkuva kehitys nostaa niitä kustannuksia vuosi vuodelta, mikä tekee lajista yhä vaikeammin saavutettavan heille, jotka eivät halua tai pysty sijoittamaan siihen suuria summia. Samaan aikaan laskusi, kuten vuokra tai ruokakauppasi, ovat tähtitieteellisiä. Maailmalla asia on tuttua – jopa kilpapyöräilijät lopettavat urallansa.
Vetämättömyys, päiviesi sippaaminen, verensokerin poukkoilu, ärtynyt mieli, turvonneet sormet ja housujeni napit, jotka tuntuvat kutistuneen yön aikana. Sokeriini mieltyneen arki voi näyttää tältä, ja tänään tunnustan, että hetki olisi sopinut minuun turhankin hyvin vielä viime vuonna? Olinpa täysin kyllästynyt siihen, miten sokeri piti minua otteessaan… Vaikka lakon loputtua mikään ei estä syömästä hyvin, en tartu tähän jatkossakaan. Sokeriesi puute on kuin masennus: kumpikaan ei maksa mitään, mutta toiseen saan sentään diagnoosia…
Kommentit