Mikäli päässä soi Loimaa-rytmi, aloita bussilippujen etsinnät ja tule tänne moikkaamaan tulevaa maaseudun aikaa. Se kolmas kerta Loimaalla ja pito vain paranee. Uskallatko Loimijokeen? Fillaroit kyliin, Somerolle ja Ypäjällekin – saisi Nysse ottaa pientä mallia surkeilla kaupunkipyörillään. Nyssellä uudehkot menopelit eivät ole teille kovin stressittömiä, mutta maalla niillä polkaisee naapuriin, joo. Ensimmäisellä kerralla Väinö Paunu Oy:stä poistuessa Loimaan tiehaaralla soi tuttu tanssibiisi Vicious Creatures (Original Mix), joka tarjoaa Loimaa-rytmejä jatkossakin. Laulun hengessä pääsen Loimaalle täältä Pirkkalastakin.
Unelmakaupungilla liikutut kyyneliin asti, biisi on upea. Oli ilo ja kunnia hengittää raikasta ilmaa. Täällä missä asun nyt, ilma ei ole aina kovin puhdasta. Autoliikenne on lisääntynyt vuodesta 2012, ja mopojonnet keulivat koko ajan. Pakokaasua saa hengittää kauppamatkalla. Sitä on aivan nenän edessä riittämiin Pirkkalassa ja miksei Nokiallakin. En enää viihdy täällä. Kun muutin Pirkkalaan, täällä oli noin 17 500 asukasta. Nyt ylitettiin 20 000 kevyesti, mutta lisää pitäisi saada. Ei se kasvu siihen lopu.
Kasvu jatkuu, sillä ratikka runnataan kuntiin Tampereen pakottamana. Se tarkoittaa sitä, että Naistenmatkantielle rakennetaan kerrostaloja ratikan tuloa perustelemaan. Väkeä tulee lisää, vaikka Pirkkalan Prismassa ei ole ruuhkattomia aikoja nytkään. Silti tänne halutaan lisää porukkaa. Mihin aikaan Prismaan pitää tulla, että saa asioida rauhassa? Olen katsellut Loimaan vuokra-asuntoja tositarkoituksella jo hyvän tovin, sillä haluan muutakin. Maaseutu on minun juttuni, pois vain.
Voin korostaa Pirkkalan päättäjille, että valinta on teillä. Voitte kasvaa tai olla kasvamatta. Hyvin moni muutti tänne maalais-Pirkkalaan, siitä on turha keskustella. Maalaisjuttuja ei täällä enää juuri ole, ja ratikan tullessa loputkin hävitetään. En asunut Pirkkalassa 90-luvulla, mutta naapuri tiesi kertoa tuolloin olleen 10 000 asukasta. Hänen mukaansa ennen oli turvallisempaa ja rauhallisempaa, ilman kaasua nenässä. Paluu menneisyyteen olisi naapurille kasvua tärkeämpää.
Pirkkalan tilanne on ylijäämää
Luulin, että kokoomusvetoisilla kunnilla olisi tähän enemmän kuin varaa. Haluan mainostaa Pirkkalaa muillekin. Sen upeita metsiä, lampia, soita ja pitkospuita – ne ovat kuitenkin vaarassa kadota Puskiaisten moottoritien alle. Kävin siis Loimaalla kolmannen kerran. Aloitin pyöräilyn omalla fillarilla Nokialle. Tämä oli loistavaa, koska tykkään pyöräilystä. Länsilinjojen bussi 176 odotti kulkijaa Pitkäniemessä. Vaikka Nysse on hyvä systeemi, busseissa on paljon nistejä ja oluen suurkuluttajia. Ei linja-auto mikään baari ole.
Saavuin mukavasti Tampereelle, mutta sieltä haluaa saman tien pois kohti omaa rauhaa. Väinö Paunu Oy:n pikavuoro starttaa 20 minuutin päästä, mutta minulla on jo elämys: pikavuoroilla ei ole nistejä tai oluen suurkuluttajia. Näin ikimuistoinen matka kohti suuren ihmisen pientä Loimaata voi alkaa. Enää ei tarvitse edes ohjata autoa tai moottoripyörää, vaan voin tuunata menomatkalla Donkey Republicin sovelluksen valmiiksi, jotta fillarointi voi tunnissa alkaa. Katson samalla karttoja, mahdollisia reittejä ja edullisia hintoja.
Samalla Spotify soittaa ikimuistoisinta musiikkia. Se meni näin: "Ole valmis seikkailuun, joten tulet vaan tutustuun. Älä silti ihastu, koska tahdo sulta muuta en, kuin kaupungin tulisen. Seikkailija." Siinä! Seikkailuun, helposti, 21 euron menopaluulla Paunulaisessa. Siellä oli ilmainen Wi-Fi joka matkustajalle, joten hitainkaan laitenetti puhelimessa ei haitannut janoisen Loimaa-suunnitelmia. Kun muut kiirehtivät satamiin laivalle, minusta on tuntunut, etten osaa päättää: Koski Tl, Alastaro vai Somero? Perillä päätetään varmasti. Joo.
Loimaalta odotan tylsää kävelyä, se on hidasta paikkakunnan tutkimiseen, mutta ilokseni huomasin yhden eron Loimaalla (ja parisen muutakin). Loimaalle tulivat täksi kesäksi pyörät, ja niitä voi tosiaan lainata omaan käyttöönsä, mutta myös tietyömaita oli. Ainakin yksi silta oli remontissa aivan Loimijoen tykönä. Remontteja oli vain yhdessä paikassa, eikä koko Tampereen seudun laajuisesta remontista voida puhua. Siitä keskustasta eivät bussikuskitkaan pidä, kun joka päivä ajetaan poikkeusreitillä ja ratikkatyömaa muistuttaa olemassaolostaan vaihtelevasti.
Loimaalla ihmiset ovat mukavia, ja jututin Vuorisen Liikenteen bussikuskia. Hän sanoi suoraan: kun on kanssatoverina kokenut näitä maalaisreittejä samalla bussilla, ei tule ikinä kaipaamaan niitä surullisenkuuluisia Nyssen kaupunkiajoja. Tästä hyvä vinkki, jos Tampereen ratikkatyömaa ottaa bussin kojelaudasta hermolle parhaaseen ruuhka-aikaan. Vuorisen Liikenteellä ei tämän kuljettajan mukaan ole avoimia työpaikkoja, joten vastaavia bussitöitä joutuu etsimään toisaalta; Lapista löysin nopeasti parit.
Tällaisia terveisiä Nyssen kuljettajille ihan Loimaan sydämestä. Kolmas ero oli se, että kun oltiin vihdoin Loimaalla, unohdin puhelimen olemassaolon. Siellä ei näkynyt Tierin sähköpotkulautoja keskellä maaseudun kylätietä, ja Voin skootterit olivat poikittain vasta kauempana Turussa. Loimaa on onnistunut mainiosti, sillä Tampereella näkyi, miten laiskoja ihmiset olivat, kun ei jakseta polkea. Sitä jaksetaan, että akun varassa siirrytään paikasta toiseen hikoilematta tippaakaan. Rahaa on ajeluun, mutta onko myöhemminkin terveyskuluihin?
Antakaa palautetta Loimaasta
Loimaalla ei ole kunnollista vaateliikettä tai Normalia. Vaatteet saa päälleen lähinnä kaupungin ainoasta Prismasta, Tokmannilta tai Citymarketista. H&M-, Jack & Jones-, Zara- tai Lindex-liikkeitä ei vain ole. Nuoriso joutuu menemään junalla tai Paunun bussilla Tampereelle tai Turkuun kauppakeskuksiin. Siellä ajanviettotapoja on eniten. Nuorten olisi tärkeää kokea yhteenkuuluvuutta, joten nettikauppojen ei soisi olla ainoa vaihtoehto. Tavalliset ostokset kivijalkaliikkeissä saisivat nykynuorison viihtymään Loimaan kaupungillakin.
Loimaata ja Loimijokea ei ole hyödynnetty tarpeeksi. Uintipaikan etsiminen oli kovaa työtä, mutta sekin on nyt takana; suuri osa Loimijoen laitureista oli tonteilla olevien omakotitalojen omassa käytössä. Julkisia uintipaikkoja voisi olla paljon enemmän. Lisäksi olisin halunnut grillata samoissa yhteyksissä, muttei tulentekopaikkoja laavuineen ollut Loimijoella missään. Olisi kiva kävellä aivan Loimijoen vierestä tai fillaroida hetki jos toinenkin, niin kuin Forssassa. Näitä jäämme odottamaan.
Loimaalla ei ole tekemistä nuorisollekaan. Maalaismaisemissa on elokuvateatteri, Hesburger, muutama lähipubi ja varmaan kirjastokin jossain – sekä tavalliset ruokakaupat. Nuorisolle ei ole mitään. He tuntuivat hengailevan Prisman käytävillä tai Citymarketin kassalinjoilla. Kuulin sellaistakin juttua, että moni ikäiseni nuori muuttaa viimeistään 30-vuotiaana Loimaalta isoihin kaupunkeihin. Ei tekemistä välttämättä metropoleissakaan ole, ja kaikki maksaa paljon. Ruuhkat tulevat kaupan päälle.
Loimaan yleisilme on hyvä, mutta paikoin kulahtanut. Komea rautatieasema on paikallaan, mutta tyhjä. Outoa on sekin, että vaikka yleisilme on Loimaalla mainio, jotkut talot ovat selkeästi huonokuntoisia. Ihmetytti myös, mitä laiton kaatopaikka tekee hylätyn tehdasrakennuksen pihalla? Sohvaa tarjolla ja paljon muutakin – kuka siivoaisi? Ilmeestä tuli lähinnä Saksa mieleen, missä hylätyillä rakennuksilla oli aina jokin kaatopaikka maisemia pilaamassa, eivätkä paikalliset välittäneet. Vuokrataloja tilalle, niin minäkin muutan Pirkkalasta!
Loimaalla on liikaa katuroskaa, mutta missä ovat roskikset? Loimaalla en voinut olla huomaamatta jatkuvasti löytyviä roskia. Se tuli ilmi jo aiempina käyntikertoina, joiden aikana täytin roskiksia pikkuhiljaa useaan otteeseen. Nyt täytin kaksi isoa kauppakassillista katuroskaa, enkä edes jaksanut kerätä kaikkea, sitä oli niin paljon. Missä Loimaan roskikset ovat? Niitä joutui etsimään välillä pitkäänkin. Kuka roskaa, missä ovat sakot? Nämä asiat voisivat tulla esille vaikka Loimaan kunnanvaltuustossa. Onneksi aktivisti kerää pois, kun ei muutakaan tekemistä ole.
Loimaan kyliltä pääsy ytimeen on hankalaa. Loimaaseen kuuluu monta entistä kuntaa, Alastaro muiden muassa, sekä Mellilä kauneimmillaan. Näissä kylissä voi olla kallis kyläkauppa, mutta ei mitään muuta. Autottomana pienissä kylissä on mahdotonta asua, sillä julkista liikennettä ei ole ainakaan Virttaalla nimeksikään. Koulujen aikaan ajetaan joitakin vuoroja, mutta riittääkö se? Tässä on yksi syy, miksi katselen asuntoja vain Loimaan ytimestä tai korkeintaan Hirvikoskelta. Autoa en tule hankkimaan, ja siinä pysyn.
Kaupunkipyörät testissä tästä
Luitko viimeisimmän merkinnän? Kerron siellä, miksi rakastan pyöräilyä ja elän autotonta elämää. Fillari on syy elää, ja olikin hienoa nähdä sellainen Loimaalla, vaikkei ollutkaan oma. Oman fillarin tuonti oli niin kallista, etten siihen ryhtynyt. Väinö Paunu Oy ottaa fillarin kuin fillarin matkaan maksavan asiakkaan kanssa, mutta pyörälippu on ostettava erikseen: kymmenellä eurolla suuntaansa. En tohtinut maksaa 20 euroa pyörästä, joka olisi voinut mennä kuljetuksessa naarmuille. Jos aiot kuljettaa Paunulla fillaria, kyytiin mahtuu vain kaksi.
Onko tarvetta kolmannelle? Loimaalla testasin kesäkuusta alkaen Donkey Republicin kaupunkipyöriä ja ihastuin maisemiin samalla. Pyöräfirma ei ole kovinkaan tuttu, mutta se lupaa hyvää nuukalle. Pyörissä on selkeä hinnoittelu. Mitä enemmän poljet, sitä halvemmaksi retki tulee. Kahdella eurolla voisi polkea 30 minuuttia, mutta jos jaksaa polkea tunnin, se maksaa 3,00 euroa. Kahden tunnin ajelu maksaa viisi euroa. Jos siinä ajassa ei ehdi nähdä kaikkea, neljässä tunnissa näkee jo paljon kuudella eurolla ja kuudessa tunnissa kahdeksalla. Nähtävää täällä riittää.
Jos aikaa olisi enemmän, enintään 12 tuntia maksaa enää kympin. Siihen minulla ei ollut aikaa Paunun aikataulujen vuoksi, mutta onneksi sain 33 kilometrin reissun tehtyä kuudessakin tunnissa. Parasta järjestelmässä oli se, että pyörää sai pitää koko ajan itsellään. Välissä pystyi pulahtamaan rauhassa vaikka Loimijokeen, eikä kukaan voinut ottaa pyörää lainaksi sillä välin. Se vaati vain pyörän laittamisen taukitilaan. Aika juoksee samaan aikaan, mutta sekin on ok, rahaa säästyy silti. Jos pyörä on rikki, sen voi vaihtaa kuluitta toiseen.
Nyssellä polkupyörä kulkee meno- ja paluusuunnassa toisen leimauksen hinnalla. Se maksaisi siis 4,42 euroa tuon 20 euron päälle. Säästin kaikkiaan 16,42 euroa lainaamalla kaupunkipyörän. Virtaa riittää nyt seuraaviin Loimaa-reissuihin kuuden tunnin ajoilla – en nähnyt vielä mitään. Pian nähdään taas. Pitää käydä vaikka Mellilän hiekkarannalla, Alastarolla ja ties missä. Näillä pääsee vaikka Ypäjälle tai Forssan museoille asti. Tampereen on otettava mallia Loimaasta. Miksi ne Sale-pyörät ovat niin epäkäytännöllisiä?
Sale-pyörä ei kero mitään. Jos postaa kuvan Sale-pyörästä, se kertoo enemmän Salesta kuin Tampereesta. Enkä ole ainoa, joka jakaa kuvia someen. Koko some näki nyt, että pyöräilin Loimaalla, sillä pyörässä komeili Loimaan logo (olkoonkin vanha). Mitä Sale kertoi logona? Kaiken lisäksi Salen pyörällä on todella vaikeaa päästä yhtään mihinkään, koska sillä ei voi ajaa pitkään ilman taukoja. Joutuu polkemaan 60 minuutin pätkissä, etsimään stressaantuneena lähintä palautuspistettä ja palauttamaan pyörän kesken kaiken – ja sitä pisteetöntä turhaa hakemista on turha kokeilla Pirkkalasta.
Kuulostaa varmaan todella monimutkaiselta. Vähän niin kuin stressitestiltä. Loimaalla otat fillarin alle ja voit polkea vaikka Forssaan samalla pyörällä, jonka otit käyttöön. Mitä pidempään poljet, sitä halvemmaksi maalaisreitti tulee. Loimaalla on nyt kaikkiaan 20 kaupunkipyörää, mutta ne on sijoitettu lähinnä ytimeen. Olisi mukavaa, jos pyöriä odottaisi myös Hirvikosken uimahallilla. Tampereella kaupunkipyörän enimmäiskäyttöaika on viisi tuntia, minkä ylittämisestä saa 80 euron sakon, vaikka yrittäisi vain kuntoilla hieman.
Pirkkala ruuhkautuu kasvuun
Sakkoja kuntoilusta, mainiota Tampere. Mitä voisin nähdä viidessä tunnissa Tampereella fillarin selästä? Ainakin aika ruuhkaisen Prisman Pirkkalassa. Halvempaa on Salen pyörän selässä, mutta Loimaan kaupunkipyörien vapaudesta maksaa mielellään vähän ekstraa. Tampereella saat polkupyörän koko päiväksi vitosella, mutta mitä se auttaa, jos sillä ei pääse mihinkään? Palautuspisteitä ei ole silloin, kun niitä tarvitsisi Teiskossa. Tampereella kuljen sen vuoksi vain omalla pyörällä, vaikka noin 30 euron rajaton kausi tulisi kannattavammaksi.
Miksi haluan niin paljon kauas Loimaalle? Olen introvertti, erakkoluonne. Rasitun koko ajan enemmän Tampereen kasvusta, melusta, ratikoista ja kotikadun ohi kolisevista busseista. Autoja on Pirkkalassa nykyisin niin paljon, etten koe kuuluvani yhteiskuntaan täällä. Loputonta liikennettä ja porukkaa riittää. Onni onnettomuudessa on se, ettei minun ole pakko käydä Tampereella tai Partolassa (Pirkkalaa, aivan Tampereen rajalla). Onhan niitä lähikauppoja: ruoat saa Supermarketista, jos vain rahaa löytyy.
Mietin muuttoa enimmäkseen tästä syystä. En enää jaksaisi sitäkään, että olo S-kaupalle mennessä on kuin Amsterdamissa. Samalla ei tarvitsisi nähdä Partolaa, jossa ei ole enää mihin aikaan päivästä tahansa vapaita parkkiruutuja. Etuoikeutettu autoilija tunkeutuu kaupalle autolla, vaikka vierestä kulkee Länsilinjat Oy hyvällä 7,5 minuutin vuorovälillä. Päättäjät lupaavat lisää asuinalueita, isoja kouluja ja lisäväkeä, mutta mistä saadaan tilaa Prismaan tai hoitojonoihin? Saako soittaa, Tuula Tykki? Onko asuntoja kiinteistökauppiailla? Kiireestä suunta on pois päin.
Olen asunut Pirkkalassa vuodesta 2012. Silloin ilma oli raikasta, seutu väljää ja maaseutumaista. Mitä siitä on enää jäljellä, kun Cittarissakin arjen hoitaminen on pelkkiä autoja, liikettä ja ihmisiä? On raskasta shoppailla sielläkin. Ei ainutkertaisen elämän kuulu olla näin vaikeaa. En voi sietää kaupunkimelua, ja melu oli helposti yksi syy siihen, miksi aikoinaan muutin Tampereelta pois. Olisi pitänyt suksia kauemmaksi, vaikka Vesilahdelle. Miksi meitä erakoita pakotetaan tällaiseen?
Ihmisiä muuttaa seudulle koko ajan, ja varkaudet ovat yleistyneet. Tuntuu, että saa olla onnekas, jos säästyy niiltä. En ole negatiivinen koko ajan – nostan vain huolia esiin. Ei siinä ole mitään pahaa, jos tuo Pirkkalan puutteita tietoon ja haluaa kuntalaisena muutosta ongelmakohtiin. En ilmiselvästi ole ainoa, joka on kyllästynyt Partolan liikennehärdelliin. Ruuhkamaksut täytäntöön, niin saadaan ratkaisu. Toinen tapa on hillitä kasvua, mikä hillitsisi myös kasvun tuomia lieveilmiöitä, kuten pyörävarkauksia.
Loimaan Prismalla tilanne oli päinvastainen, vaikka väkeä virtasi myös naapurikylistä. Ensimmäistä kertaa kuukausiin en ollut yhtään stressaantunut siitä, että kaupasta piti hakea litran maitoa ja paketillisen sokerisia keksejä. Voin kuvitella, että näissä maaseudun maisemissa ilman mitään kiirettä on mukavampi töitäkin tehdä. Suorastaan hirvitti ajatella paluumatkaa kotiin, koska seuraava kauppareissu siellä on taatusti kaikkea muuta kuin rauhallinen. On näköjään vaikeaa ostaa pelkkää menolippua Paunun pikavuorolle. Ehkä jätän sen Matkahuollon kauppaan joskus toisten.
Kiireetön arki voi pelastaa nyt
Tamperetta markkinoidaan arjen pelastajana ja palveluilla, vaikka samat kaupalliset palvelut ja huvit köyhdyttävät meitä. Ihmiset eivät löydä enää seikkailuja joelta. Aina sanotaan, että kaupunki pitää elinvoimaisen virkeänä ja elämänhaluisena, mutta onko niin? Tampere ja Helsinki ovat nopein tie kohti köyhyyttä. Menoa tai meininkiä ei tarvitse keksiä itse, vaan niistä maksetaan työtunteina. Muualla on vain peruspalvelut: kaiken muun voi keksiä itse antamatta rahaa muiden keksinnöille. Se vaatii vähän kekseliäisyyttä, mutta antaa lottovoiton.
Tylsyys palkitaan toiminnalla. Ole kaiken lisäksi minimalisti. Vuokra on 448 euroa kuukaudessa – Pirkkalan halvin, mutta neliöitä on lähes 40. Onko siinäkin liikaa, kun eilenkin luovuin ylimääräisestä tavarasta? Moni asunto täällä on alkuperäisessä kunnossa, kun taas Loimaalta löysin täysin remontoidun asunnon. Vuokraa maksettaisiin 333 euroa ja vesimaksu päälle. Kiinteänä – kuka sellaisista laskuista köyhtyisi? Asunnossa on kaikki tarpeellinen: yksi huone, keittiökomero ja suihku sisävessalla. Pistää miettimään: satasia putoaisi vuosikuluista ja kiire poistuisi elämästä.
Pirkkala, anteeksi, et enää säväytä. Tuntuu, että lempimetsien ja suojeltavien kansallispuistojen sijasta tänne halutaan maankuuluja, joka paikkaan rahaa tuottavia teollisuuspuistoja. Vehreys saa kadota, kunhan papereilla on kasvua ja elinkeinoelämä pysyy tyytyväisenä. Elinkeinoelämän ahneus on loputonta, eikä kapitalisteille mikään riitä. Kasvu ei onneksi jatku missään loputtomiin. Joku kaunis päivä Pirkkala ja koko Tampere ovat yhtä kiinnostavia kuin muutkin. Silloin poistetaan parkkipaikkoja, suojellaan puita ja palautetaan metsää.
Pirkkala haluaa jatkuvaa 1,5 prosentin kasvua, ja ratikkapäätös kiihdyttää menoa. Seutukunnat kilpailevat samoista asukkaista, eikä kukaan ota varoituksia tosissaan täällä sen enempää kuin Kangasalallakaan. Asuntoja on jo nyt myynnissä ja tyhjillään odottamassa väkeä. Samalla ihmetellään, miksi töitä ei ole. Maaseudulta työpaikat loppuivat muuttojen myötä, mutta kasvukeskuksissa muuttoväki kilpailee samoista työpaikoista ja bussien penkeistä. Kuulostaa siltä, että nyt kannattaa harkita muuttoa.
Kommentit
Minä sanoisin että muuta, jos haluat! Ehkä ne asiat joista nautit Pirkkalassa alunperin voi löytää jostain muualta, vaikka Loimaalta, edullisemmin ja kauniimpina. Jokainen säästetty euro kuitenkin pidentää sitä aikaa, kun et joudu käymään töissä.
Niin se vaan menee, kuten oravanpyörässä yleensäkin, että yksi tekee ja toinen tekee perässä :) Huomaan tekstistäsi, että haluat varmaan itsekin muutosta elämään, mutta mahdollinen työ estää sen. Olen kuitenkin kuullut, ja jutellutkin näille ihmisille, jotka muuttivat juuri omannäköiseen Loimaahan - katumatta sitä päivääkään. Se työmatka maaseudulta vaikka tänne Tampereelle voi olla terapeuttistakin joillekin. Itse kannatan sitä, että omaa sydäntä kuunnellaan, eikä asuta just siellä missä tututkin. Ekstrovertti kun en ole, niin en viihdy ollenkaan turistirysissä, joten et vain normaaliuden vuoksi voi enää ulkomaillekaan lähteä. Ihan sama mitä muut ajattelevat sinusta tai minusta.
Tuo kuvaus ostohelvetistä on itse asiassa aika hyvä, koska nykyään vältän Partolaa, se stressaa liikaa kun autoja pörrää koko ajan eikä kunnollisia tienylityspaikkoja ole. Miten mahtaa ratikka mahtua sekaan, jos ei mahduta nytkään kaikki joukkoon? Kyllähän täällä Lempimetsä on aika tärkeä, mutta järvillä en enää viitsi käydäkään. Siellä on nykyisin rannat täynnä. Ei niissä viihdy ollenkaan, kun täytyy olla iho ihoa vasten jonkun tuntemattoman kanssa uimassa tai ainakin yrittää sitä. Tämä on malliesimerkki siitä, että kun kasvaa loputtomasti, aiheuttaa vaan kulua itselleen.
Pirkkalaisessa oli juttu, että vapaa-aikakeskuksessa on tungosta, eikä se enää vastaa kuntalaisten tarpeisiin koon kannalta. Nyt sitä laajennetaan ja uskokaa tai älkää, sekään ei tule kuulemma riittämään kuntalaisten tarpeisiin. Se ei riitä, vaikka en ole käynyt siellä 11-vuotiaan elämäni aikana siellä vielä kertaakaan. Kuntosalit on luonnossa mulle. Tutut asuvat Pirkkalassa ja toiset Lempäälässä, joten muutto on vaikea asia käsitellä. Noin tulee sinullakin olemaan, mutta pitää kuunnella omaa vointia ja se kertoo että haluat maalle. Loimaa, tai vaikka se Mänttä-Vilppula, on tosi kohtuullisen matkan päästä kavereistakin jos sinulla sellaisia täällä on :)
Laitoin jo yhdelle välittäjälle viestiä, josko pääsisi katsomaan.
Hirvikosken kylällä yksiö, vain kaksi kilometriä Prismasta.
Et siinä ainakaan siinä mitään menetä, toki omistusasujilla muutto ei olekaan helppoa. Siksi olenkin blogissa puhunut paljon siitä, että vuokraaminen on miltei kaikessa se paras juttu. Myös autoissa, eli leasingilla maksaa kuukausimaksua ja saa huollot kaupan päälle ja toisen auton kun nykyisestä aika jättää. Ja jos olisin itsekin vielä töissä, niin en varmaan pääsisi muuttamaan mihinkään, joten tilaisuus kannattaa käyttää nyt. Halvemmaksi se tuskin tule Loimaalla, koska nettiä ei taloissa ole, eli laajakaistameno mobiiliin 18 euroa. Samoin vanhemmille tulemiset, ainakin 25 euroa (kerran kuussa). Eikä siellä taida olla Salea kuin Alastarolla ja Ypäjällä, enkä tiedä onko siellä sama käytäntö kuin täällä eli 60 % alehinta iltayhdeksältä. Ja kuten tosiaan sanoin, niin se on onni onnettomuudessa jos asuu vielä rauhallisemmalla paikalla Pirkkalaa, mutta jos tauti tulee tänne... on parempi olla ajoissa pois :D
Kiitoksia ja hei hei!
En uskalla enää edes liikkua öisin tai ilta-aikaan. Nuoriso käyttää alkoholia julkisellakin paikalla, Supermarketin kauppias on harmitellut monena vuotena nuorison varkaustapauksia, muutakin häiriökäyttäytymistä. Pahinta on se, että kukaan ei juuri valvo, joka saatanan viikonloppu mopojen pärinää Suupantorin alue täynnä erityisesti koululla! Ja ei auta kun mummo sanoo ja neuvoo, missä vanhemmat katsomassa mitä nuoriso tekee? Työtä tehneenä toivoisi, että saisi edes eläkkeellä unta palloon MUTTA EI! Olenkin aina kiittänyt niitä nuoria suoraan, jotka osaa käyttäytyä, eivätkä aja viritetyllä mopo tai niitä nuoria jotka eivät kiusaa mummoja tai muitakaan. Pirkkalaiseen kirjoittaminen tyhjänkanssa, ketään ei kiinnosta ja sama mopokiihdytysmeno jatkuu. Terveisin Keskustan mummo. Älä muuta Pirkkalaan jos haluat nukkua etkä valvoa!
Tiedän tunteesi, koska Suupantorin alue koululta päin on todellakin mopojen kiihdytysrata. Pirkkalassa, kuten missä tahansa muussakin kaupungissa, suurin melu johtuu autoilusta ja mopoilusta. Harvemmin nimittäin esim. sähköbussi tai pyöräilijä aiheuttaa sitä. Lehdissä on ollut moporalleista niin paljon juttuja kuin muistan, eli ainakin 11 vuoden ajan, kun muutin tänne ensimmäisen kerran. Nykyään meno on kuin villissä lännessä. Tänään jouduin esimerkiksi soittamaan hätäkeskukseen kello 21, koska 15 henkilön teiniporukka ammuskeli raketteja puista koulurakennusta päin, sen toisen kerroksen askelmilta kadulle ja jalkakäytävää päin. Kukaan ei ollut hengenvaarassa, mutta pari 9-vuotiasta poikaa tuli minulle sanomaan, että heitä kohti on ammuttu raketteja. Nuorisojoukolla oli osalla tietenkin viritettyjä mopojakin, joilla samaan aikaan alkoholin vaikutuksen alaisena on tehty temppuja. On selvää, että virkavalta ei siinä ajassa kerkeä tulemaan, joten suurin osa lähti muualle. Pahinta tässä olisi voinut olla se, että se koko koulubarakki olisi syttynyt palamaan. Puuta on käytetty erityisen paljon näissä tilapäisrakennuksissa. Täälläkään meno ei ole sen parempaa, esim. Tuottotien teollisuusalueella kuuluu erityisesti viikonloppuisin kuminpolttoa ja kerran näin omin silmin kun nuorukainen kiihdytteli mopollaan, keuli ja kaatui kyljelleen. En minäkään täällä enää uskalla viikonloppuna liikkua, nuorison meno on pahentunut vuosi vuodelta. Tästä pitäisi melkein merkinnän kirjoittaa miten Pirkkala on kymmenessä vuodessa muuttunut, eikä parempaan suuntaan. Tiedän onneksi nyt itsekin, että et ole ainoa sinäkään muuttoaikeissa. Onneksi tänään koulurakennus ei sentään sttynyt palamaan ilotulitteista. Mitä aikoo tehdä Pirkkala vai katsotaanko vain sivusta kun nuoriso tekee mitä huvittaa? ABC:n alueella kun pyöräilee ei voi koskaan tietää tuleeko sieltä mopedia tai peräti mopoautoa, surutta ajetaan missä sattuu, puomeista mennään läpi niin että heilahtaa! Sankoin joukoin mennään alikulkutunnelia, vaikka mopolla ajo on kielletty. Monia läheltä piti -tilanteita. Muistuttaessa säännöistä saa lähinnä mulkoilua nuorisolta.
Entä ne lukuisat ihmiset, jotka eivät enää uskalla liikkua Pirkkalassa viikonloppuisin?
Entä ne, jotka eivät enää jaksa tätä villiä länttä ja haluavat muuttaa?
Siinä on Pirkkalalle pähkinää purtavaksi.