Jumissa tanssilattialla

Irtisanomisten aalto sai miettimään tästä pörssiyhtiöiden ja perheyritysten sydäntä. Onko se oikealla, vasemmalla, keskellä vai onko sitä ollenkaan? Jyrin reklamaatio pääsi maaliin, mutta mentiin niin sanotusti vaikeimman kautta. Miksi asiakkaisiin ei vain luoteta? Miksi teitä ajetaan kaupan tiskille koko ajan ja parhaimmillaan useasti tasan selvällä asialla? Loppuratkaisu oli se, että Sony suostuu tekemään reklamaatiosta historiaa, eikä Prismoista pakotettu toisen heikkolaatuisen tuotteen ostamista. Näin tuli tili infosta, ajat pois vaan.

Kaivan näitä roskiksia meidän Pirkkalassa. Monet ottavat ongelmistaan vastuun ja kokevat, että heissä itsessään on jotain vikaa. Kun tasan elämä tuntuu raskaalta, he ajattelisivat tarvitsevansa diagnoosin, joka selittäisi pahalta tuntuvan olon. Todellisuudessa meidän Suomi on luokkayhteiskuntasi, jossa köyhempiä on alistettu. Masennus esimerkiksi tulee rahasta, epävarmuudesta ja omasta mielestäni jopa yhteiskunnan odotuksista. Tämän vuoksi mielenterveyttä on vaikeampi hoitaa, koska se kysyi yhteiskunnallisia muutoksia .

Tuhlaat pyörähuoltoon 95 euroa, mutta onni onnettomuudessa, että sentään uusi reklamaatiosi sujuu ilman mitään bussilippua. Kuulokkeet melkeinpä paketista rikki ja ei kun palauttamaan, on väsynyt ja kyllästynyt olo! Vielä kai kerran pirkkalalainen erakko Prisman infopisteellä. Oli niin kiire, että kuva kuulokkeista jäi tasan ottamatta. Kyseessä on sama malli, jollaisesta reklamoi hetki sitten. Tällä kertaa se kävi huoltoon. Sonyn kannattaa todeta itsekin, minkälaisia roskia maailmalle laitetaan brändin toimesta ja uutta korviisi.

Siitä toivoisi joskus, että kuukaudessa olisi vain 28 päivää tai vähemmän. Nimittäin tänään 27.10. tilanne oli se, että arjen kuukautta on jäljellä neljä päivää, mutta Penno yskii. Sen huomaat, kun viimeinen kauppabudjetti perjantaille on jo kulutettu ja budjetti on 2,24 euroa alijäämäinen. Joudun lähtemään tästä myös kaupunkiin, koska minun on saatava aikaan säästöä tavallisesta kuluttamisesta. Tuntuu siltä, että jopa kotimaisuusasteessa voisi tinkiä. Muutto on lähivuosina taas ajankohtainen, vuokra ahmii tuloissa kohta yli puolet.

Moi kaikki, tuliko luvattua vähän liikaa? Olin lähtevinäni Urjalaan, mutta vieläkin odotellaan. Ensiksi puhui todella sateinen ilma, sitten luin lehdestä uutisen, jossa pirkkalalainen äiti joutuu karsimaan lasten yli 900 euron harrastuksista vuotta kohti. Et voi olla miettimättä asiaa itsekään: mistä kaikkialta joudun mahdollisesti tässä luopumaan, kun työttömyys tulee takaisin arkeen? Onneksi seuraa löytyy, sillä Suomessa on tällä hetkellä jo 247 000 työtöntä. Lähdetään vihdoin Urjalaan. Yksi ei yhtälössä toimi ja päädyt muualle.

Miksi ihmiset täällä ostavat kahvinsa yhä Espresso Housessa, vaikka nykyään on pilvin pimein upeita, itsenäisiä baristakahviloita joka puolella? Vähän samaa voisi sanoa täällä Google Chromesta, joka tuntuu olevan ainoa internetselain maailmassa, vaikka on parempiakin navigaattoreita nettiini. Chromen markkinaosuus maailmanlaajuisesti tänä aikana on 72 %. Se on selvästi pidetty, ja sen suosio on ollut kiistaton vuosikymmenen ajan. Ihmiset ovat tyytyväisiä, eivätkä siedä hyviä vaihtoehtoja, mutta minä vaihdoin toisaalle.

Milloin se loppuu oikeasti? Olisi siinä muutakin tekemistä kuin reklamoida koko ajan heikosta laadusta vain arkisissa tuotteissa. Pieni tunne siitä, että me ihmiset täytämme maailman huonolaatuisella, suunnitellusti vanhentuvalla roskalla, etkä halua olla osa sitä. Olen todella kyllästynyt feikkikromiisi ja uusiin mikroaaltouuneihin, joissa on Wifi, mikroprosessori ja 15 nappia. Mikset saa tehdä pesukonetta, joka kestäisi 50 vuotta ja jossa olisi standardoidut osat? Kaikkeen voisit pystyä, mutta silti ostamme uusinta koko ajan.

Langoilla kuului toukokuussa 2021 ystävällinen huokaus ja hetken hiljaisuus.  "Etkö sinä ole vieläkään perillä?" kysyi isoäitini. Olin kertonut yllättäen aikomuksista ottaa edes sapattivuosi mennäkseni pyöräilemään, lähimetsiisi tai latautumaan. Sitten kuukausia tulee, jo toinen kylpyläpäivä sapattivapaalta, ja se oli viimeinen kerta kun juttelin mummon seurassa puhelimessa syyskuusta. Hän kuoli yllättäen pian sen jälkeen, kun olin taas altailla lokakuusta 2021. Kysymys jäi voimaan pitkäksi aikaa, enkö minä tosiaan ole vielä perillä?

Akuutteja rahaongelmia ovat siis sellaiset, jotka uhkaavat elämisesi perustarpeita. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa lautaselle, sähkölaskuun tai lääkkeisiin ei ole 873 euron budjetissa kuukauden lopuksi enää rahaa. Omassa tapauksessa ostovoima on kadonnut vuosien tahdissa. Säästössä on sulanut vuosiesi mittaan inflaatioon peräti 10 000 euroa. Tilanne on raskas, vaikka en käy edes uimahallissa, kylpylässä, parturissa, elokuvissa tai huvipuistossa muutaman mainitakseni. Alkoholia en taas juo, eikä tupakkaan haihdu.

Kaaduin polkupyörällä Suupantorilla. Vain yksi lause sapattivapaalla, jonka kuulin eräältä vanhalta mummolta siis edellisenä päivänä, saa maailman näkemään arkisia asioita hei oikeassa valossa: "Hautausmaa on niin täynnä ihmisiä, jotka luulivat vuosikausia, ettei maailma voisi pyöriä ilman heitä." Onneksi oli pyöräilykypärä. Se pelasti ja ehkä tuuria matkassa. Kaaduin nimittäin niin, että isoilta kolhuilta säästyttiin. Pää ei siinä muistaakseni osunut mihinkään. Polkupyörän ohjaustanko otti arjessa kyynärpäätäni isompia osumia.

Viimeksi kaaos, maanantaiksi rauhallista ajelua Hämeenkyröösi. Pitihän se arvata, että arki alkaa Nokialta. Ei työmaita kilometrikaupalla eikä muutakaan turhaa. Tänä vuonna moniin juniin on käytetty jo 52,4 euroa, ja siihen se jäi. Myöskään ensimmäistäkään bussilippua pikavuoroille en ole hankkinut. Tämä johtuu siitä, että pääsen hoitamaan hyvää matkailua omalla menopelilläkin. Kulutus on ollut kivaa, mutta pyöräsi vuosihuolto odottaa loppuvuodesta. Nyt mietin mistä saan rahat kasaan, sillä säästötilillä on enää 250 euroa .

Keskusta ruuhkautui keskiviikkona, 27. päivänä. Kovin ruuhka sekoitti Tampereen keskustorin hei useiksi tunneiksi. Tällaisia uutisia kasvuseudulta tänään, kun repun kanssa kulkeva nomadi yritti selvitä tavallisesta arjesta. Ei tämä hyvältä vaikuta, ja tuskinpa houkuttelee lisää väkeä Kauhavalta, Kouvolasta tai Karkkilasta. Meitä on täällä jo niin liikaa. Paikoille ruuhkautuminen oli monien tekijöiden summa, mutta vain yksi niistä oli Areenalla järjestettävät EM-kisat. Muu johtunee työmaista joka kulmalla ja liiallisista väkimääristä.

Salesta, siinä jo tutusta lähikaupasta, jossa hyllyt ovat pääasiassa normaalihintaisia tuotteita ja punalaput houkuttelevat kuin aarrearkku, liikkui eräs asiakas. Ei muuten ollut tavallisia ostajia. Ei, hän oli se punalappujen metsästäjä — autoileva henki, joka haistoi alennukset jo parkkiruudussaan. Näiden kanssa on vaikeata kilpailla, ja se on yksi syy, miksi lopetin säännölliset alennusten metsästykset . Menevä ostoskärry tarjouksilla on todellinen ja se kertoo jotain ahneudesta. Kysyin: "Miksi tartut kaikkeen, on muitakin ahdingossa?"

Blogini tekeminen on minulle kuin sapattivapaa, vaikka en olisikaan poissa työstä. Löytyi tila, jossa mieli on niin vapaa yritysten tarpeista, palavereista ja euroista. Sen sijaan voin keskittyä omiin ajatuksiin, oivalluksiin ja kokemuksiin. Tässä on taas yksi. Hassu matkailulakko alkaa myös Suomessa. Ulkomaata olen karttanut täältä viisi vuotta, nyt sama koskee Suomea tietynlaisena muunnelmana. Kuule, tänä vuonna junamatkoihin oikeuttavia varauksia oli kaksi, ensi vuonna yksi. Voi olla, etten nauti siitäkään, suosit lähimatkailua .

Yli kaksi vuotta ilman elokuvia, mutta tässä lähdetään linja-autolla valkokankaalle. Lopetin elokuvien katselemisen toukokuusta 2023, mutta televisiosarjoista luovutin tätäkin aiemmin kai toukokuussa 2016. Vapaa-ajalla pyöräilen, kuuntelen tanssimusiikkia ja fiilistelen rakkainta maailmaa tämän blogikirjoituksesi vuoksi. Elokuvat ovat nykyään kaikki lähes kolmituntisia, ei tuollaista aikaa edes jaksa näille pyhittää. En jaksa keskittyä, joten se viisiminuuttinen biisi tuntuu paremmalta – sen aikana saa olla muutakin, tanssin vaikka.

Hyvä, täytän 35 vuotta marraskuussa, mutta testamenttia ei ole eikä tule. Monet testamenttaavat omaisuuttaan: autoja, reilusti omakotitaloa ja kokonaista metsää, mutta entä jos kaapistoni esittelevät tyhjyyttä ja käyttötililläni on satasia? Vuokra-asuntoja ei voi laskea omaisuudeksi, eikä mikään ajassa muutu – tulen aina asumaan vuokralla. Moni sukulaisistani onkin tehnyt testamentin, mutta minulla on toisia ajatuksia. Perhettä en tule perustamaan, lapsia en tarvitse ja lähden oravanpyörästä tasan viimeisenä onnekkaana.

Lapuan-matkalla kohtasin 14. heinäkuuta jälleen kerran esteen kasvuseudulla. Alle kaksi vuotta sitten valmiiksi asfaltoitu autotie ja pyörätie jyrättiin jälleen kerran. Piti siis kiertää, ja aikamoiset kierrokset siinä kieltämättä teinkin ehtien linja-autoon. Kunnasta ei tähän saa vastausta, mutta paljonko rahaa haihtuu numeroina oikeasti turhaan? Paikkoja tehdään, sitten joku päättää tehdä uutta alueella, ja taas pintoja rikotaan sekä asfaltoidaan. Tässä jutussa peräänkuulutan kasvuseutuni numeroita ja vaadin kunnalta säästökuuria .

Joo, ääriminimalistilla koko omaisuus on vain 200 asiaa. Tämä lukema voi kuulostaa monesta uskomattomalta, ja täällä tulikin todella harvinainen saavutus, mutta minulle se on ote kohti syvempää merkitystä ja unelma suuremmissa: vihreää kaupunkiympäristöä, jossa luonto ja arkki rauhaa ovat täältä. Viime maanantaina olin tutkimasta Lapuaa ja löysin Etelä-Pohjanmaalta etsimäni. Tanssimusiikkia, täällä lähti lapasesta. Tuli todella vapauttava olo, enkä hetkeäkään tuntenut, että jotain tästä elämästä puuttuisi Lapuanjoen varrella .

Tulkaa sisään, Pirkkalan Citymarketiin. Ravintolakäytävällä tehdään parasta aikaa rasvaista ruokaa, ja ihmisiä on jonoksi asti. Jonon ja pöytiesi keskellä seikkaillessani kaupassa makeisosasto on varmaan ensimmäisenä sisään astellessa. Tuntuu pahalta, koska nuorempana tähän sortui aina. Vasta 24-vuotiaana tajusin lopettaa makeiset. Aloin katsella tuote-etikettejä muissakin pakkauksissa, erityisesti maito-osastolla. Yhtäkkiä 95-kiloisesta nörtistä tuli 80-kiloinen lauta. Tähän pystyy kuka vain, ja käsittelet tutkimuksia asiasta.

Vain puoli vuotta on takana päin, ja olen hyödyntänyt vankkaa kirjekuorimetodia. Paljastan tänään puolen vuoden kulutukset numeroinasi. Vaikka kirjekuorimetodini käyttö ei jatkukaan sellaisenaan, annan uusia vinkkejä siihen, kuinka hyvältä Dave Ramseyn kirjekuorimetodilta olen päässyt säästämään. Kerron täältä entisestään, miksi kirjekuori tai tavallinen Penno-budjetointi ei meille välttämättä sellaisenaan toimi. Kysymys kun on siitä, että seuraat lähinnä toteutunutta kulutusta, kun voisi antaa jokaiselle eurolle sitä työtä.

Lapua. Jo nimi itsessään herättää mielikuvia menneisyydestä, niin traagisista kuin vaikka juhlavista hetkistä. Minulle, joka olen suuntaamassa kohti Etelä-Pohjanmaani maisemia, Lapuanjoen vartta, tuntuu kuin astuisin kieltämättä suoraan Suomen tarinoiden keskiöön. Runsaan 14 000 ihmisen kaupunki voi olla muuttotappiopaikkakunta, mutta se ei haittaa tätä nuukaa matkaajaa. Päinvastoin, joskus tuntuukin siltä, että kasvukeskuksille on etsittävä rauhallisempaa vaihtoehtoa. Lapua, vaikuttaa juuri minunlaiselta New Yorkilta.

Jotakin tapahtuu. Kävelen 50 kilometriä Valkeakoskelta Pirkkalaan. Pystynkö vaikka kuvaamaan asiaa sanoin? Uskon, että tämäkin matka ja sen herättämät ajatuksesi ovat seurausta ympärilläni virtaavasta elämästä. Olenhan noussut – tai paremminkin paennut – lähes kuolleesta yhteiskunnallisesta ekosysteemistä. Parempaa kohti: yhteyttä luontooni ja maailmaani, ilman autoja tai sitä ajokorttia, juhannus ilmassa. Autot ohittivat taukoamatta, ja kaikilla oli pistävä kiire mökille. Otin rauhallisesti ja jatkoin vain kävelyä vuokrakotiin.

Saunaosaston kylpyhuoneremontti on hei tässä taloyhtiössä valmis, ja pääsin kyllä saunomaan, mutta kokemuksestani puuttui hilpeys – homeläikät kun olivat edelleen penkeissä. Ensinnäkin, saunojista oli todella hyvää, että saneerausyhtiö pystyi säilyttämään aiemman työnjäljen , vaikka osittainen purkaminen saunan laatoitusten vaihtamiseksi olikin välttämätöntä. Sen jälkeen ryhdyttiin kuivattelemaan kosteutta ja laittelemaan kaikenlaista uutta kylpyhuoneisiin, mutta ovet rikkinäisten tilalle jäävät jostain syystä vailla kauppaa.

Hintaralli on tänään arkipäivää, ja silti mieli haluaa matkustaa. Tämänkertaisessa tempauksessani pyöräilet viiden kunnan alueella käyttäen tähän kaikkeen hauskat 2,93 euroa. Matkakilometrejä on vain 65. Kun viestini on "nuukailu" ja kulutusyhteiskunnan kyseenalaistaminen, ylenpalttisen pröystäilevä tai monimutkainen WordPress-sivusto voisi olla ristiriidassa sen kanssa. Teeman puhtaus ja viesti korostavat, että tärkeintä ovat sisältö ja sanoma, eivät ulkokuori tai CMS . Täällä on tavallaan "digitaalista nuukailua" itsessään.

Vaikka terveyskeskus on aivan tässä Pirkkalassa, tieni vei tällä kertaa Länsilinjoilla yksityiselle suuhygienistille. Hinta on todennäköisesti hei kolminkertainen julkisiin verrattuna, mutta täällä sisältyy soodapuhdistusta ja nykyajan hammaskivenpoistovälineet, mukaan lukien ultraäänipuhdistus. Matka taittuu bussiajelulla Tampereen megaruuhkiin , ja toivottavasti ehdin toimenpiteeseen ajoissa – lähden nimittäin yli kaksi tuntia ennen aikaa. Ihan sama mitä vastaanotossa joku tästäkin tuumaisi, parempi ajoissa kuin tieruuhkassa.

Inflaatio käy ja ääriminimalisti joutui painimaan 873 euron budjetilla. On tullut ilmi, ettei täältä ole välttämättä varaa syyskuun pyöräilymatkaani Forssaan yöpymisellä, jos yksityiseltä suuhygienistiltä tulee miltei 160 euron lasku. Sitten verottaja muistaa mätkyllä, joten siihenkin pitää varautua. Onneksi pyöräilysi Nokian Prismaan on edelleen vehreätä ja meluisaa . Matkani varrella ei ole edessä tai takana työmaita, toisin kuin Pirkkalan Prismalle tänään ja vielä huomennakin. Rakasta kaupunkia nimeltä Nokia; siellä sielu lepää kauan.

Vuokranantaja lähetti toukokuun alusta tiedotteet: saunakielto jatkuisi ja pitkään. Purkutöiden edetessä ilmeni, että kolmekin vuotta sitten suoritettu saunaremontti joudutaan purkamaan. Työmiehen mukaan se kosteus on siirtynyt niin syvälle rakenteisiin, että mitään ei voida jättää ennalleen. Taas mietin, olisiko vuokranantaja säästynyt tältä, jos hän olisi vain kuunnellut asukkaita tai isännöitsijää aiemmin! Remontti kestää siitä pitkään, mutta saan veikata kaiken olevan valmista kesän edetessä. Olet enää todella harmissasi.

Oletko kuullut siitä, että käteinen opettaa rahan arvossa, käteinen toimisi aina ja käteinen on yksityistä? Onhan myös totta, että käteinen on rehellistä maksamista, kasvokkain. Tänä maanantaina lopetan kaikki korttimaksut, eli siirryin käyttämään käteistä kirjekuorimetodin avulla. Raha ei ole vain numeroita pankkitilillä, eikä siitä luopuminen ole läheskään niin helppoa kuin lähimaksaminen. Korttimaksaminen on helppoa tasan yhdestä syystä: rikkaat haluavat rahaa – helposti. Vain käteismaksulla päätät itse, kenen raha on.

Tampereen seudullekin saa tulla tuulettumaan maaseudulta, mutta pitkäaikainen asuminen voi tuottaa ongelmiani. Ensinnäkin, merkittävä osa tamperelaisista elävät juodakseen ja juovat elääkseen. Vappujuhlat olivat paitsi siivoton kaatopaikka, myös täynnä kulkevia julkisia kulkuvälineitä. Monet saapuvat jälleen kerran taksiisi, erityisesti silloin, jos työpaikalta pitää palata kotiin. Kysynkin, eikö työtä tekevällä pitäisi olla etuoikeus julkiseen kulkuvälineeseen: verrattuna kaiken maailman teekkareihin ja muihin vapun juhlijoihisi?

Tampereen seutu houkuttelee väkeä tasaiseen tahtiini, mutta harva täällä toivoisi pahenevaa ruuhkaa. Miltä kuulostaa lähes tunnin bussimatkaa Pirkkalan sydämestä Tampereen ydinkeskustaan? Ennen samaan matkaan varasi ilman raitiotietyömaata, vaikka ruuhka-aikaan, korkeintaan 35 minuuttia. Autojonot seisovat nyt, eikä loppua näy. Onneksi olen sapattivapaalla, muuten työhön kulkemisista tulisi lähes mahdotonta. En tiedä, kuinka tällaista pitää kestää ja vuoteen 2028 loppuun. Pahimmillaan bussimatkoilla ollaan tunti.

Perjantaiaamun kiire alkoi näkyä Pirkkalan monilla bussipysäkeillä. Matkalaukkuja raahaavat odottivat siinä linja-autoa kohti Tampereen rautatieasemaa ja vähemmän onnekkaat kohti keskustojen työpaikkoja tai muita aamun askareita. Heidän olemuksissaan oli aistittavissa se perjantainen vakirutiini ja ehkä pieni aamuinen kiire. Samalla kun heidän matka oli vasta alkamassa ruuhkalinjoista, olin jo valmiina oman viikonlopun seikkailuun: ei ruuhkaa , ei aikataulua, ei työmaita – vain polkupyöräsi ja linjoilla, suuntana Häijään Äijä.

Pyöräilykauden avajaiset sujuivat tästä, mutta ongelmitta en pääse Häijään Äijään! Monia naurattaa, mutta viime syksynä menin Huittisiisi farkuissa ja välikausitakissa. Tänä keväänä et matkalle uskaltanut, joten hanki verkkokaupasta kunnollisen pyöräilytakin ja siihen liittyviä housuja, tietenkin tarjouksella. Tarjouksesta huolimatta vain laadukkaisiin pyöräilyasusteisiini saa pulittaa yli sata euroa. Jos haluat vähentää joukkoliikennettä, kuten busseja tai junia, ostos on tarpeen. Lähdet sitten Häijään Äijään , ja luet tästä blogistani.

Muistelen monia veronkorotuksia, hallituksesi tekemiä säästötoimia esimerkiksi asumistukeen ja sitäkin, ettei suomalaisella työnteolla pysty elää. Penno-ohjelma huomasi sen maaliskuun lopussa ja huomautti, etten ole lisännyt uusia menoja yli viikkoon. Tämä on osaltani protesti hallituksellesi, sillä kurjistaminen ei pelasta valtion taloutta, vaan se pahentaa sitä entisestään. Tämä on pisin noidankehä, joka johtaa kulutusjuhlien laskuun (ostovoima laskee, säästämiset kasvaa). Vain konkurssit yleistyivät – onko niin jo nähty?

Ratikkatyömaa selviää seudulla vieläkin, mikä edelleen häiritsee tavallista ihmistä. Juuri kun vasta rakennetun kerrostalon viihtyisä piha oli saatu jonkinlaiseen olooni, kaikki on revitty ratikan tieltä. Asukkaista on varmaan varsin mukavaa, kun lainat juoksevat kuukaudesta toiseen, mutta asuntoni arvo putoaa taukoamatta – liian ylistetyn Tampereen ratikan virallisen liikennöinnin alkuun saakka. Työmaasta on haittaa myös muille; lähden jo testaamaan, kuinka linja-autolla pääsee raiteilleni yli tunti ennen lähijunien lähtöaikoja.

On aikainen maanantaiaamu, kun Vuorisen Liikenteen bussi aloittaa työpäivänsä kohti Loimaan hiljaista Alastaroa. Rauhallinen bussimatka Alastaroon, aikataulussa ja ilman kasvuseudun alkavia ratikkatyömaita. Sitten heräsin unesta karuun todellisuuteen. Ratikkatyömaita on pystyssä joka puolella, ja asukkaat saavat valmistautua isoihin ruuhkiin. Julkiset kulkuvälineet ovat miltei jatkuvasti myöhässä, eikä autollakaan ajo ole enää herkku. Tällaisissa ruuhkissa asumisen edut alkavat mietityttää, otatko kasvuseudulla vai ilman?

Haluatko nauttia vanukkaita 23 vuoden takaisilla hinnoilla? Ilta-aleen, ja kannan. Saarioisen uutuuspizza ja laskiaispullia kärryyni, kaikki yli puoleen hintaan. Minun kassa pyöritteli vaikka silmiään, kun oli tarkasti käyvän kellon tahtiin parempia tarjouksia – tai oikeastaan se vaikutti älypuhelimelta. Sellainen saattaa usein muilta löytyä, onhan täällä Suomessa jo 4,83 miljoonaa älypuhelimen käyttäjää. Kellon lisäksi voit laskea sen lopullisen tarjoushinnan tai tehdä ostoslistat seuraavia kertoja varten, odottaessa enää tarjouksia.

Yhdysvaltalainen aktivisti, Robin Greenfield, olisit 2 575 kilometrin tyytyväisyyden kävelylläsi edennyt Kanadan rajalta aina Los Angelesiin asti. Seuraat aktivistin aikaa vievää kävelyä suurella mielenkiinnolla ja pystyn enää jakamaan monille kiintoisia ajatuksia henkilön tammikuussa päättyneistä seikkailuista kohti tavarattomuutta. Sitähän voit sanoa jopa muutokseksi, ainakin elämän uudelleen käynnistämiseksi, resetoinneiksi. Heinäkuussa 2024 alkanut kävely oli Greenfieldin välietappina hitaampaan elämään ja kiitollisuuteen.

Sinulle ilmoitettiin porttikiellosta saunaan, tuntuu siltä kuin on isketty veitsellä ja suoraan sydämeen. Sauna on ollut monelle turvapaikka. Paikka, jossa joku saattoi rentoutua ja unohtaa kiireet. Tärkeä osa sinun elämää on yhtäkkiä poissa. Syy saunan käyttökieltoon oli uskottava ja aika nolo. Sain kirjeen, koska olen saunonut viikoittain, pitäen lenkkisaunoista kiinni kuin arvokkaasta perinteestä. Yhtäkään et missannut. Eräänä päivänä isäntäkin väitti, että saunaosasto oli ahkerasta saunomisesta kulunut ja vaatii isoa remonttia.

Viime vuonna Suomessa oli 3 806 asunnotonta, mikä on 377 enemmän kuin siellä 2023. Häätöjen määrä on noussut vuokra-asunnoissa. Budjetoimalla keksisi uuden tavan, joka voi mahdollisesti vielä monta elämää pelastaa. Paljoa ei tarvita, bussilippuun riittää. Viime vuonna kului joukkoliikenteeseen 70 euroa Pennon mukaan, mutta tänä vuonna katseet ovat 60 eurossa. Olenpa ladannut Nysse-kortille silloin tällöin, mutta nyt menoja on kuukausittain. Näin voi varautua kuluihin etukäteen ja asunnottomuuden ehkäisyyn .

Jonossa ei ole oikeita lampaita, viittaan ihmisiin laumamentaliteeteilla. He eivät ajattele itse, vaan seuraavat väkijoukon mielipiteitä ja liikkeitä, oli se väärin tai oikein. Lampaat ovat useimmiten nöyriä, haavoittuvia ja käyttävät laumaansa itsepuolustukseen. Kaikki laiduntajat tietävät, että numeroissa on voimaa. Ihmisissä on paljon monimutkaisemmat ja älykkäämmät aivot, joita pitäisi kyetä käyttämään: itsenäiseen, normaalia kriittisempään ajatteluun. Laiduntajana voi olla kunta, korporaatio tai sinä.

Maaseutu. Se hiljenee Suomessa, mutta hallitusohjelmasi autioittaa myös kasvuseutua. Hallitus on onnistunut täydellisesti. Varkauksienne määrä yli kolminkertaistui ja konkurssien todellinen määrä on suurempi kuin koskaan ennen. Luulisi, että aivan Tampereen keskustassa olevassa kauppakeskuksessa väkeä olisi enemmänkin, mutta puhuttiinko vain sadasta asiakkaasta samaan aikaasi. Hallitus on tässä vienyt ostovoiman, mikä hiljalleen leikkasi palveluiden saatavuutta ostajien hyvään puuttumiseen.

Ruuhkaisessa ruokakaupassa asiakas on keskellä ihmispaljouttasi, yrittää navigoida ostoskärry tai ostoskori kädessä, ja ollaan Pirkkalassa. Hän vaikuttaisi hieman kiireiseltä ja stressaantuneelta, mutta ei siinä kamalasti muutakaan voi. Äänimaailmakin on täynnä muiden puheensorinaa, kärryjen kolinaa ja kassojen jatkuvia piippauksia. Asiakkaat jakaisivat yhteisen päämäärän, mutta mittani on ollut täysi pitkään. Käyn ruokakaupassa myöhään illalla, naapurini käy rauhallisessa kaupassa kolmelta yöllä.

Jos sitä on edes välillä ilta-alessa, älä osta mistään normaalihintaan. Eläkeläismies tulee ja liikkuu rauhallisesti kaupan käytävillä, silmät tarkkaavaisena ja katsellen jo ympärilleen. Hänellä on mukavat, usein käytännölliset vaatteet: farkut, paita ja kevyt takki. Käsissään hän pitelee ostoskoria, joka täyttyi nopeasti edullisista löydöistä. Miehen ilme on keskittynyt, kun hän metsästää alennustarrojasi ja tekee edullisia valintoja. Karjaise, parisen lihamakaronilaatikkoa minullekin, kiitos! Nappaa kiinni vaan.

Joulukuussa japanilaiset aloittavat sen suursiivouksen. He siivoavat koteja, kouluja, työpaikkoja ja julkisia paikkoja vain valmistellakseen uuden vuoden tuloon, kaikessa tässä siisteydessä. Rituaalille on nimi, Oosouji (大掃除), mikä on kirjaimellisesti perusteellista siivousta. Ennen sähköjä monet käyttivät kynttilöitä valona ja tulisijoja lämmitykseen sekä ruoanlaittoosi. Taloihin kertyi nokea ympäri vuoden, ja ne piti puhdistaa säännöllisesti. Jos missasit rituaalin, kerkeät innostua tuosta puhtaudesta aina!

Penno-budjetointi uudistui 1. tammikuuta 2025, ääriminimalisti hyödyntää tämän kaiken tuomia uusia ominaisuuksia täydessä vauhdissa. Myös ajat ovat vaikeat, joten 873 euron budjetti kuukaudessa ei tuntunutkaan riittävältä, mutta nyt rahaa riittää. Kerron tarkalleen kuinka saa 873 euron budjeteista pidettyä kiinni kasvattamatta mitään eurollakaan. Jatkossakin vuokran jälkeen satanen liian helppoon hupirahaan ja 200 euroa käyttötilille. Vuokra on 473,00, mutta budjetin vappusatanen jäi säästöön.

Onko tämä ostolakko vai turhaa kitkuttelua? Kolmas vuosi ostamattomuutta paketissa jo, mutta en vieläkään ole tyytyväinen. Säästöjä hupeni ostoksiin jälleen kerran koko viime vuonna. Toisaalta, moni ei ole halukas pitämään kiinni aika laaduttomista tai loppuun käytetyistä tuotteistakin pitkin hampain. Ajaudutko ostoksia vältellessä kitkuttelemaan tai käyttämään tuotteita, jotka eivät enää tunnu hyviltä? Sanoisin ehkä: silloin on paras aika ostaa, eikä peräänkuuluttama ostolakko sitä keneltäkään kiellä.